Tekoäly asiakastyön kirjaajana – hyvä renki, mutta huono isäntä

Voiko tekoäly kirjoittaa kokonaisen päivittäisraportin? Eikö koonti olisi helpointa jättää tekoälyn tehtäväksi, koska se on niin nopeaa? Äkkiä kirjaukset kuntoon, ja sitten takaisin asiakastyöhön? Äkkiseltään kuulostaa varmasti houkuttelevalta, aikaa säästyy, velvoitteet täyttyvät, asiat mielen päältä pois ja kaikki ovat tyytyväisiä?

Huolta aiheuttaa kuitenkin esimerkiksi se, kuka lopullinen kirjoittaja on, jos tekstin laatimisessa on hyödynnetty tekoälyä? Sosiaalisessa mediassa ja yleisesti uutisoinnissa käytetään esimerkiksi merkintää ”tekoälyn luoma”, mikäli teksti tai kuva on tuotettu tekoälyn avulla. Sopiiko tämä sama malli asiakastiedon kirjaamiseen?

Ei oikein, sillä tekstin tulee linkittyä kirjoittajaansa ja hänen ammattitaitoonsa, eikä tekoäly voi tällainen kirjoittaja olla. Esimerkiksi Kansa-koulu III -hankkeessa tuotetussa materiaalissa on todettu muun muassa näin:

”Kirjaamisvelvollisuus koskee kaikkia asiakastyöhön osallistuvia. Ammattihenkilöllä pitää olla hänen hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito…Oleellista tässä on se, että jokainen kirjaaja on itse vastuussa kirjaamistaan tiedoista, ja tällaiseen puolesta kirjaamiseen ei voi ketään velvoittaa eikä se ole suositeltavaa.” (Innokylä s.a., katso myös Valvira s.a.)

Kuka siis kantaa vastuun kirjatusta tiedosta, jos sen laatimisessa on käytetty tekoälyä?

Petteri Järvinen on kirjoittanut kirjan Tekoäly ja minä. Kirjassa tunnustetaan tekoälyn huikeat mahdollisuudet, mutta ei sosiaali- ja terveydenhuollon kirjaustyön mullistajana. Järvinen toteaa, että potilastiedon tulee olla ehdottoman luotettavaa ja täysin virheetöntä. (Järvinen 2023.)

Tekoäly ei tunne luomaansa tekstiä, se ei erota totuutta valheesta, eikä kykene luomaan tunnetason ymmärrystä ihmisestä kertovaan tekstiin. Tekoäly on hyvä apuri esimerkiksi silloin, kun kootaan taustatietoa asiakkaista, luodaan tilastollista tietoa asiakkaiden hoivapoluista tai kehitetään laadukkaita prosesseja. Ihmiselämää kuvaavaksi päiväkirjaksi siitä ei ole. (Järvinen 2023.) Asiakkaan kanssa yhdessä muodostettu käsitys yksilöllisestä tilanteesta on vaikeasti kvantifioitavissa tekoälyn käyttöön, etenkin, kun asiakkaan oma ääni halutaan kuulla kirjauksista.

Kirjaamista nopeuttavat välineet asiakastyössä

Lääkäreillä on ollut jo pitkään käytössä sanelun mahdollisuus, ja sitä ollaan tuomassa myös sosiaalityöhön. Tämä on hyvä kehityspolku, mutta saneltu teksti tulee kuitenkin aina tarkastaa ja oikolukea sen oikeellisuuden varmistamiseksi. Nopeat muistiinpanot, sanellen tai kirjoittaen, ovat vain muistin tueksi tehtyjä merkintöjä, eivät varsinaisia kirjauksia. Jos tavoitteena on laadukas ja asiakkaan asemaa kunnioittava teksti, ei sitä voida tarkastella pelkän ajansäästön näkökulmasta.

Kiire voi muodostua haasteeksi tekoälyn hyödyntämisessä. Käykö niin, ettei kiireessä enää viitsitä tarkistaa kirjoitettua tekstiä; luotetaan tekstiin eikä koeta tarvetta lisätä tekstiin ammatillista lisätietoa. Kirjaamistyön kehittämisen keskiössä pitäisi olla kirjaaminen eettisesti kestävällä tavalla. Tekoäly ei tässä ole välttämättä paras ratkaisu.

Jo nyt on ilmennyt keskustelua siitä, miten työntekijät eivät katso olevansa vastuussa virheellisestä päätöksestä, koska algoritmit eivät voi erehtyä. Tämä siitä huolimatta, että tieto päätöksentekoon syntyy aina ihmisen kautta.

Asiakkaan oikeus inhimilliseen kirjaukseen

Euroopan neuvoston piirissä laadittu oikeudenhoidon tekoälyn eettinen peruskirja korostaa tekoälyn inhimillistä kontrollia. Tämä tarkoittaa muun muassa tekoälyn käyttämien algoritmien sekä eri ohjelmistojen toimintaperiaatteiden arvioitavuutta ja selvitettävyyttä ihmisten kielellä. Ihmisen tulee siis kyetä tarkastelemaan, miten algoritmit ja ohjelmistot ovat päätyneet tietynlaiseen päätökseen käyttämänsä aineiston perusteella. Taustalla on periaate, että ihmisellä on oikeus tulla toisen ihmisen arvioimaksi yksilöllisin perustein. (Eduskunta 2019.)

Tällä hetkellä on käynnissä erilaisia projekteja sosiaali- ja terveydenhuollon ja tekoälyn kehittämisestä. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön SOTE-tekoälyn hyödyntämisen ekosysteemi kutsuu keskusteluun viranomaisia, tutkijoita sekä suomalaisia ja kansainvälisiä yrityksiä yhteiseen verkostoon kokeiluhankkeiden toteuttamiseksi ja kokemusten levittämiseksi sekä tekoälyn hyödyntämistä tukevan lainsäädännön ja muiden edellytysten kehittämiseen.

Lisätietoa https://stm.fi/-/yhdessa-sote-tekoalya-kehittamaan

CyberCare Kymi on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun toteuttama hanke, jota rahoitetaan Kymenlaakson liiton kautta Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF). Hanke toteutetaan ajalla 1.11.2023–31.12.2025.

Lähteet

Eduskunta. 2019. Oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2018. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kertomus/Documents/K_2+2019.pdf

Innokylä. s.a., Kansa-koulu III – Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen digitaalisesti. Verkkosivu. Saatavilla: https://innokyla.fi/fi/kokonaisuus/kansa-koulu-iii-sosiaalialan-kirjaamisosaamisen-vahvistaminen-digitaalisesti

Järvinen, P. 2023. Tekoäly ja minä – Ihmisenä tekoälyn aikakaudella. Helsinki: Tammi, 33.

Sosiaali- ja terveysministeriö. Yhdessä SOTE-tekoälyä kehittäminen. 2024. Www-sivu. Päivitetty 20.6.2024. Saatavissa: https://stm.fi/-/yhdessa-sote-tekoalya-kehittamaan [viitattu 8.9.2024]

Valvira. s.a., Riittävän kielitaidon osoittaminen. Www-sivu. Saatavissa: https://valvira.fi/ammattioikeudet/riittava-kielitaito