Kuvassa viisi alusta laiturissa, taustalla näkyy Merikeskus Vellamo. Kymenlaakson pelastuslaitoksen öljyntorjunta-aluksia Kotkassa. Kuva: Justiina Halonen.

MARISEC tiivistää öljyntorjuntayhteistyötä Itämerellä

18.11.2024

Itämeren alueen yhteistyö öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakyvyn kehittämiseksi saa tukea käytännön testauksista.

Varjolaivastoon liittyvistä riskeistä on uutisoitu viime aikoina useasti. Varjolaivastolla tarkoitetaan säiliöaluksia, joita Venäjä käyttää öljykuljetuksiin ja joilla ei ole länsimaisen vakuutusyhtiön myöntämää vakuutusta. Laivasto syntyi 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja länsimaiden asetettua pakotteita kuljetuksille. Nykyisin varjolaivaston arvioidaan kuljettavan noin 70 % Venäjän meritse viemästä öljystä. Lähes puolet raakaöljystä ja jalostetuista öljytuotteista kuljetetaan Venäjän Itämeren satamien kautta. (Svenska Yle 2024.)

Varjolaivasto aiheuttaa huolta siksi, että se koostuu vanhemmista, osin jo huonokuntoisista aluksista. Lisäksi heikompi vakuutussuoja voi vaikeuttaa niiden saamista korvausvastuuseen öljyvahingon sattuessa. (Simola 2023; Svenska Yle 2024; Jack et al. 2024.) Aluksista on jo havaittu aiheutuneen pienempiä öljyvuotoja (Jack et al. 2024).

Riskiä lisää myös GPS-häiriöiden yleistyminen, mikä näkyy aluksen GPS-laitteiden paikkatiedon katoamisena ja GPS-paikkatiedosta riippuvaisen tiedon, kuten aluksen suunnan ja nopeuden, katoamisena elektronisista navigointilaitteista (Rajavartiolaitos 2024).

Yhteistyöllä vastataan kohonneeseen vahinkoriskiin

Öljyvahinkoihin varautumiseksi tehdään työtä usealla rintamalla. Yksi näistä toimista on MARISEC-yhteistyön käynnistäminen marraskuussa 2024. MARISEC tähtää Itämeren rannikkoalueiden öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntakyvyn kehittämiseen muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Hankkeen vastuuministeriönä toimii sisäministeriö ja sen toteuttavat Kymenlaakson pelastuslaitos, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka yhdessä Itämeren alueen öljyntorjunnasta vastaavien viranomaisten kanssa.

Käytännön testaus todentaa lähtötilanteen

Xamkin rooli kehittämistyössä kohdistuu torjunta- ja keräyslaitetestaukseen ammattikorkeakoulun öljyntorjunnan testaus- ja harjoitusaltaalla. Käytännön testausten avulla arvioidaan nykyinen torjunta- ja keräyskyky sekä mahdolliset kehittämistarpeet.

Kaluston öljynkeräyskykyä on jo aiemmin selvitetty pienempiä, kannettavia skimmereitä koskien (Halonen 2023; Kettunen & Halonen 2023). Uudessa selvityksessä keskitytään veneluokan keräysjärjestelmiin. Aluskiinnitteisten keräysjärjestelmien suuremmalla nostokorkeudella ennakoidaan olevan vaikutusta keräystehokkuuteen, samoin aluksen kulkunopeudella. Vaikutuksen todentamiseksi toteutetaan testaussarja todennäköisimmillä sekä tulevaisuudessa potentiaalisimmilla vahinkoaineilla. Tiedon vahinkoaineista tuottaa Merikotkan tutkijatiimi.

Testaustoiminta antaa suunnan suorituskyvyn kehittämiselle

Testaustoiminnan tulosten sekä Itämeren alueen varautumisen ja operatiivisen torjunnan parhaiden käytänteiden pohjalta luodaan toimintasuunnitelma suorituskyvyn ja harjoitustoiminnan kehittämiseksi. Lisäksi selvitetään soveltamis- ja investointimahdollisuudet uuteen teknologiaan ja tarvittavaan suorituskykyyn.

Kymenlaakson pelastuslaitoksen roolina on varmistaa, että kehitettävät toimet ovat linjassa pelastustoiminnan yleisten kehittämissuunnitelmien ja esimerkiksi EU:n pelastuspalvelumekanismin suuntaviivojen kanssa ja että kriisinhallintavalmiuden kehittäminen toteutuu rajat ylittävässä yhteistyössä Itämeren alueella.

Tähtäimessä tarvelähtöiset kehittämistoimet

Kymenlaakson pelastuslaitos vastaa öljyntorjunnasta alueensa rannikolla, maa-alueilla ja sisävesillä, mikä asettaa erityisiä vaatimuksia pelastustoiminnan suorituskyvylle ja valmiuksille. Pelastuslaitos tuo hankkeeseen ympäristövahinkojen torjunnan asiantuntemusta tuntien alueen riskit, torjuntakaluston ja operatiiviset valmiudet. Tällä substanssiosaamisella varmistetaan, että hankkeessa toteutettavat toimenpiteet ovat realistisia, tarkoituksenmukaisia ja vastaavat operatiivisiin tarpeisiin.

Hankkeen päämääräksi asetettu suorituskyvyn nosto tähtää mahdollisen öljyvahingon vaikutusten vähentämiseen sekä rannikon asukkaiden turvallisuudelle, terveydelle, ympäristölle sekä rannikkovaltioiden huoltovarmuudelle ja taloudelle aiheutuvien seurannaisvaikutusten minimointiin.

MARISEC eli Uudet teknologiat Itämeren rannikon ympäristövahinkojen torjunnan tukena -hanke toteutetaan ajalla 4.11.2024–31.1.2026 Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön rahoituksella (IBA-rahoitus). Rahoittajana toimii ulkoministeriö ja vastuuministeriönä sisäministeriö. Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta www.xamk.fi/hanke/marisec  

Lähteet

Halonen, J. 2023. Responding to Spills of Marine Distillate Fuels. In: TransNav, the International Journal on Marine Navigation and Safety of Sea Transportation, Vol. 17, No. 3, pp. 675–683. Saatavissa: https://www.transnav.eu/Article_Responding_to_Spills_of_Marine_Halonen,67,1339.html [viitattu 21.10.2024]

Kettunen, M. & Halonen, J. 2023. Keräystehokkuus uusien polttoaineiden ja niiden raaka-aineiden skimmerikeräyksessä. In: Uusimuotoisten polttoaineiden ja nesteiden vuotokäyttäytyminen ja kerättävyys. Halonen, J. (toim.) Xamk kehittää 218. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Kotka. pp. 49–69. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-535-2. [viitattu 21.10.2024]

Jack, V., Gambarini, C., Mathiesen, K., Guillot, L. & Cokelaere, H. 2024. Revealed: Putin’s sanctions-busting shadow fleet is spilling oil all over the world. In: POLITICO. 17.10.2024. Saatavissa: https://www.politico.eu/article/revealed-putins-sanctions-busting-shadow-fleet-is-spilling-oil-all-over-the-world/ [viitattu 21.10.2024]

Rajavartiolaitos 2024. Suomenlahden merivartioston viikko 42. Tiedote 21.10.2024. Saatavissa: https://raja.fi/-/suomenlahden-merivartioston-viikko-42-1 [viitattu 22.10.2024]

Simola, M. 2023. Ympäristövahinkojen torjunta on keskeinen osa Rajavartiolaitoksen merellisiä tehtäviä. Pääkirjoitus. In: Rajamme Vartijat. 2/2023. Rajavartiolaitoksen sidosryhmälehti. pp. 4–5. Saatavissa: https://rajamedia.raja.fi/-/20-vuotta-oljyntorjunnan-tutkimusta-ja-kehitysta-rajamme-vartijat-2-2023 [viitattu 21.10.2024]

Svenska Yle 2024. Skuggflottan – den tickande miljöbomben. Spotlight. Ohjelma katsottavissa https://arenan.yle.fi/1-66875593 [viitattu 21.10.2024]

Kirjoittaneet Justiina Halonen ja Merisade Kuusela

Halonen toimii tutkimuspäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja Kuusela vs. kehittämispäällikkönä Kymenlaakson pelastuslaitoksella.