Miehittämättömän ilmailun EASA-toimintakäsikirjan tekeminen on vaativa prosessi
27.05.2024Kun dronelentäminen muuttuu lennättelystä ammattimaisemmaksi, eli siirrytään avoimesta kategoriasta erityiseen, vaaditaan droneoperaattorilta toimintalupaa varten toimintakäsikirja. Toimintakäsikirjassa droneoperaattori määrittelee ja kuvaa toimintansa luonteen. Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EASA on valmistellut dronetoimijoille omat käsikirjapohjansa.
EU-asetuksen 2019/947 vaatiman toimintakäsikirjan toteuttaminen on vaativa ja aikaa vievä tehtävä, jota myös helposti tämän vuoksi siirretään sopivampaan ajankohtaan. Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EASA on lähestynyt toimijoita omalta osaltaan ja tuonut saataville valmiit EASA-toimintakäsikirjapohjat. Pohjia suositellaan käytettäväksi ainakin alkaen vakioskenaarioluokasta PDRA-S01, sekä SAIL II -kokonaisriskitason mukaisista SORA-luvan saaneista lentotoiminnoista. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä pohjaa alempienkaan riskitasoluokitusten toiminnoissa.
EASA-käsikirjapohjan tavoitteena on yhtenäistää ammattimaisten toimijoiden käsikirjakäytännöt lähtökohtaisesti samalle tasolle. Yhteistä käsikirjamallia on perusteltu myös sillä, että se luonnollisesti omalta osaltaan nopeuttaa haettavan toimintaluvan käsittelyä yhtäläisen jäljitettävyyden ja tarkastettavuuden kautta. EASA-käsikirja on tosin saatavissa vain englanninkielisenä versiona, mutta mikään ei estä kääntämästä käsikirjaa myös suomeksi. Traficomin mukaan tämä myös nopeuttaa ainakin hieman toimintaluvan käsittelyä.
Pääasiallisena syynä käsikirjapohjien luomiselle on EASA:lla luonnollisesti ollut ilmailuturvallisuuden varmistaminen ja lisääminen. Kun toimintakäsikirjassa on listattu kaikki ilmailun olennaisimmat turvallisuusnäkökohdat kokonaisriskitason arvioinnin pohjalta huomioitavaksi, mietittäväksi ja käsiteltäväksi, on käsikirjan tekijän, eli toimintaluvan hakijan, pakko sopeuttaa oma toimintansa käsikirjan vaatimuksiin – eli yleisiin ilmailumääräyksiin. Tietenkin toimintakäsikirja on toimintaluvan myöntämisen osalta vain yksi elementti, mutta hyvin olennainen osa sitä.
EASA-dronetoimintakäsikirjapohjasta välittyy vahva yleisilmailulähtöisyys
EASA-toimintakäsikirjassa käsiteltävät asiat ovat hyvin läheisessä yhteydessä ja suurelta osin suoraan yleisilmailun turvallisuusnäkökohtiin liittyviä. Näin ollen miehitetyn ilmailun puolella ilmailua harrastaneille ja lupakirjan, tai ainakin teoriakoulutuksen suorittaneille, toimintakäsikirjan perusasiat ovat hyvinkin tuttuja. Mutta ellei ilmailutaustaa ole lainkaan, on käsikirja käytännössä ilmailun säädösten yleisten perusteorioiden sisäistämistä viimeistään tässä vaiheessa.
EASA-toimintakäsikirjapohjassa on kirjoitettu esimerkkiorganisaation koko dronelentotoimintojen kuvaus valmiiksi. Käsikirjan tekijän siis tarvitsee lähtökohtaisesti vain muuttaa ja kirjoittaa oman organisaationsa tiedot sekä toiminnankuvaukset, kuten toiminta-alueet sekä käytettävät laitteistot teknisineen ominaisuuksineen, keltaisella korostettuihin tekstiosioihin.
Näin vähällä toimintalupaa hakeva ei todellisuudessa pääse. Toimintakäsikirjan käyttöönottajan ja laatijan on käytävä kohta kohdalta koko käsikirjapohja läpi ja suomennettava se vähintään itsensä ymmärrettäväksi.
Toimintakäsikirja vahvistetaan paikkansapitäväksi sekä käsikirjan laatijan että toimintaluvan hakijaorganisaation edustajien allekirjoituksella, minkä jälkeen se toimitetaan liikenne- ja viestintävirasto Traficomiin hyväksyttäväksi. Hyväksyttynä toimintakäsikirjasta tulee toimijaa itseään velvoittava.
Tässä kohdassa tekijälle viimeistään avautuvat sekä toimintakäsikirjan määrittelemät toimintarajat ja vastuut, ekä edellä mainittu EASA-toimintakäsikirjan hyvin vahva yleisilmailupohjaisuus.
Käsikirjapohja sisältää esimerkiksi valmiina allekirjoitettavaksi kohdan kauko-ohjaajan terveydentilasta. Jos miehittämättömän ilma-aluksen pilotti on joutunut lääketieteellisen toimenpiteeseen, hänen tulisi edetä asiassa kuten yleisilmailijan, eli konsultoida lääkäriä mahdollisesta esteellisyydestään lennättää dronea. Poikkeuksena tässä on kuitenkin viranomaishyväksytyn ilmailulääkärin vaatimus, eli dronetoimijan osalta yleislääkärikin soveltuu toimintakunnon arvioijaksi.
Luonnollisesti EASA-käsikirjapohja on vain mallipohja, jota toimintalupaa hakeva voi muuttaa toiminnoilleen sopivaksi. Tämä antaa myös mahdollisuuden muuttaa tai kokonaan poistaa käsikirjassa valmiiksi sisäänkirjoitettuja yleisilmailusta tuotuja vaatimuksia, kuten juuri terveysasioita tai lepoaikoja koskevia kohtia.
Dronetulevaisuus on yhä vahvemmin EASA:n sääntelemä
Tällä hetkellä avoimessa kategoriassa lentäminen on vielä suhteellisen vapaata, eikä teoriatentin suorittaminen vaadi kovinkaan suurta ponnistusta edes valvottuina suoritettavien A2 ja STS -kategoriateorioiden tenttien kohdalla. Jos EASA-toimintakäsikirja antaa viitteitä dronevalvonnan tulevaisuudesta, on mahdollista, että ainakaan erityisessä kategoriassa ei tulevaisuudessa lennetä muuten kuin suorittamalla dronelentäjän EASA-hyväksytty viranomaiskoulutus.
On hyvin todennäköistä, että myös dronelentäjän lupakirja myönnetään tulevaisuudessa miehitetyn ilmailun EASA-lentolupakirjan omaisesti. Vaatimuksena olisi esimerkiksi joitakin kymmeniä tunteja EASA-hyväksyttyjä ilmailun teoriaopintoja. Lisäksi tulisi tietty määrä lennonopettajan antamaa lentokoulutusta ja lopuksi viranomaisvalvottu lentokoe. Lupakirjan voimassaoloa voisi jatkaa kuten miehitetynkin ilmailun puolella: lentämällä ja kertauskoulu- tai tarkastuslennoilla lupakirjasta riippuen.
Viimeistään, kun miehittämättömät henkilökuljetukset aikanaan alkavat, näemme varmuudella täysin uudenlaisia toimintakäsikirjoja ja lentolupakirjoja. Voisiko dronepilotin peruslupakirja tuolloin olla esimerkiksi Drone Pilot Licence, eli DPL? Ammattidronelentäjän lupakirja voisi puolestaan olla DTPL, eli Drone Transport Pilot Licence, miehitetyn ilmailun puolelta (PPL, Privat Pilot Licence ja ATPL, Airline Transport Pilot Licence) kopioituna ja droneilmailuun muokattuna. Aivan kuten EASA-dronetoimintakäsikirjapohja jo nyt lähtökohdiltaan on.
EASA-toimintakäsikirjapohjat ovat ladattavissa EASA:n sivuilta.
Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke tutkii ja edistää uusien skaalautuvien teknologioiden käyttöä ilmailun eri osa-alueilla. Lisäksi hanke vie eteenpäin innovaatiotoimintaa Suomen uusimmalla yleisilmailulentokentällä Helsinki-East Aerodromella Pyhtäällä, sekä vahvistaa kentän energiatehokkuutta.
Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama ja rahoittavana viranomaisena toimii Uudenmaan liitto. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy.
