Suuren dronen hankinta vaatii perehtyneisyyttä säädöksiin

Kun miehittämättömien ilma-alusten koko kasvaa nyt ennätysvauhtia, tekee säädäntö omalla puolellaan saman. Jo nyt säädöslukutaito on ehdoton edellytys kalliiden ja aikaa vievien yllätysten välttämiseksi. Dronemaailmassa, kuten muussakin ilmailussa, kun rajoja ei ole tarkoitettu rikottaviksi vaan noudatettaviksi.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin NELI-tutkimusyksikön juuri hankkima järkälemäinen rahtidrone DJI FlyCart 30 on konkretisoinut, mitä dronetulevaisuuden osalta yleisesti on luvassa. Jos miehittämätön ilma-alus on painoltaan enemmän kuin 25 kiloa tai mitoiltaan yli kolmemetrinen, vaikeutuu elämä lähes eksponentiaalisesti.

Kun siis FlyCartilla halutaan tehdä sitä mihin se on valmistettu eli lentää, mitä se käytännössä tarkoittaa?

Se tarkoittaa sitä, että operaattori käynnistää laitteen hankittuaan melko vaativan lupaprosessin liikenne- ja viestintävirasto Traficomin suuntaan. Ennen ensimmäistäkään leijutusta avoimen taivaan alla maanpinnan yläpuolella tarvitaan muun muassa toimintaorganisaatio, toimintakäsikirja, harjoitusympäristö kaukana taajamista ja lentopaikoista, koulutusohjelma sekä tietenkin lopulta kenties kuukausien kuluttua lupa lentotoimintojen aloittamiseen. Aiempi toimintahistoria ja toimintailmoitus Traficomille ei siis riitä juuri muuhun kuin puhelinkonsultaatioon lähtökohdalla ”Mitäs nyt?”

Asia olisi huomattavasti yksinkertaisempaa, jos tämän ”kuormuridronen” lentotoiminnot voitaisiin tehdä jonkin standardiskenaarion eli vakioidusti hyväksytyn riskitasoluokituksen pohjalta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä kaikki nykyiset tarjolla olevat ja hyväksytyt STS-standardiskenaariot päättyvät 25 kilogramman maksimipainoon.

DJI FlyCart 30 kokonaispainoltaan satakiloisena ylittää C-luokitukseen mahdollistavan kattopainon lähes nelinkertaisesti. Laite siis jyrää luokituspapereihin henkselit päälle jo pelkällä olemassaolollaan. Hienoista teknisistä ominaisuuksista ei tässä tapauksessa ole lainkaan apua. Sinänsä on hyvä, että asia on hyvin selvä. Rimaa hipoen, eli vaikkapa 26 kiloisena, voisi jokin jäädä jopa hieman harmittamaan.

Dronea hankkivan on tunnettava säädökset omakohtaisesti

Suuren kokoluokan ja samalla luonnollisesti arvokkaamman dronen hankintaa suunnittelevan onkin oltava erittäin valveutunut ja perillä siitä, mihin EU-hyväksyttyyn eli C-kategoriaan juuri kyseinen kiinnostuksen kohteena oleva drone kuuluu. Vai kuuluuko mihinkään. Esimerkiksi erään suuren dronejälleenmyyjän sivuilla ilmoitetaan korostetusti DJI FlyCart 30:n kuuluvan EU-luokituksessa kategoriaan C6 ja lentämisen olevan mahdollista standardiskenaario STS-02:n alla. Molemmat näistä tiedoista ovat kuitenkin paikkansapitämättömiä. Myös C6-kategorian maksimipaino on 25 kg, eikä se näin ollen voi mahtua STS-02-standardiskenaarioonkaan.

Luonnollisesti jälleenmyyjä voi yrittää vakuuttaa säädösten kyllä muuttuvan dronen eduksi. Tällaiset lupaukset ovat kuitenkin sama kuin joku lupaisi ostamasi Ässä-arvan voittavan varmasti, kunhan et raaputa sitä vielä juuri tänään.  

Xamkin NELI-tutkimusyksikkö käynnistää FlyCart-lentotoiminnot

Xamkin NELI-tutkimusyksikön DJI FlyCart 30 -luvitusasia on valmistelussa ja hyvässä vauhdissa. Tosin yllätyksiä laite on tuonut yhdellä ja toisella tavalla. Se esimerkiksi poikkeaa niin merkittävästi aikaisemmista käytetyistä dronemalleista, että Traficom suositteli vahvasti kokonaan oman toimintakäsikirjan tuottamista juuri FLyCartia varten. Toimintakäsikirjan perimmäinen tarkoitus kun ei ole palvella lainsäädäntöä ja byrokratiaa, vaan taata dronetoimintojen turvallisuus sekä käyttäjälle että ympäristölle. Mitä tarkemmin ja kohdistetummin, sitä parempi.

Luvituksen valmistuttua käynnissä oleva Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke hyödyntää FlyCartia erilaisissa koelentotoiminnoissa vuoden 2024 syksyllä. Xamkin NELI-tutkimusyksikkö esittelee FlyCartia muun muassa erilaisissa ilmailutapahtumissa sekä järjestää demonstraatio- ja koulutuslentoja omilla harjoitusalueillaan lähinnä Itä- ja Kaakkois-Suomessa.

Sitä ennen DJI FlyCart 30 lentää ainoastaan Helsinki-East Aerodromen lentokonehangaarissa. Mutta myöhemminkään laite ei todennäköisesti lennä lentokenttäalueella hangaarin ulkopuolella. Ei ainakaan ennen kauan odotettua U-Space-ilmatila-aikaa.

Hey, let’s be specific out there.

Sähköisen ja digitaalisen ilmailun yritysklusteri -hanke tutkii ja edistää uusien skaalautuvien teknologioiden käyttöä ilmailun eri osa-alueilla. Lisäksi hanke vie eteenpäin innovaatiotoimintaa Suomen uusimmalla yleisilmailulentokentällä Helsinki-East Aerodromella Pyhtäällä, sekä vahvistaa kentän energiatehokkuutta.

Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) osarahoittama ja rahoittavana viranomaisena toimii Uudenmaan liitto. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ja Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy.