Modernia kiertotaloustoimintaa ja massiivisia tavaravirtoja

7000 neliömetrin halli täynnä kirjoja, vaatteita, elektroniikkaa ja urheilutarvikkeita – lahjoitettua tavaraa. Vain hyväkuntoisimmat tuotteet läpäisevät seulan ja pääsevät myyntiin kierrätysmyymään. Loput jaetaan ilmaiseksi tai ne päätyvät jätteeksi. Tuotteiden tarkastus, varastointi, lajittelu ja keräily tapahtuvat asiantuntevasti ja teknologiaa hyödyntäen. Tätä on kiertotaloustoimijan arki vuonna 2024, kun tavaraa on tarjolla yllin kyllin ja kuluttaminen on voimissaan.  

Arviot suomalaisten kotitalouksien tavaramäärästä vaihtelevat 10 000 ja 100 000 välillä. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että keskimääräisessä amerikkalaiskodissa on arvioitu olevan 300 000 tavaraa. Mutta suomalainenkin luku on kaukana kulutustutkimusten tavoitetilasta: kotitalous pystyy pärjäämään 250 tavaralla. Enää ei olekaan kysymys siitä, että omistaa tarvittavat tavarat, vaan siitä millaisia tavaroita halutaan omistaa. (Kinnunen 2018.)  

Ei ole myöskään yhtä syytä, minkä vuoksi tavarat muuttuvat tarpeettomiksi: mielihalun pohjalta tehdyt hankinnat harvoin kuluvat käytössä loppuun. Kotitalouden tavaravirtojen hallitseminen tarkoittaa parhaimmillaan tavaroiden uudelleenkäyttöä sellaisenaan tai huollettuna. Kirpputoreilla ja käytetyn tavaran verkkoalustoilla tavarasta ei tarvitse luopua vastikkeetta. Toisaalta lahjoittaminen on usein nopeampi ja helpompi tapa laittaa itselle tarpeettomat tuotteet kiertoon.  

Jäteasemalle hukatut aarteet -hankkeen myötä pääsimme tutustumaan pääkaupunkiseudun kierrätystoimintaan ja näimme koko prosessin jätteiden lajittelusta aina tuotteiden vastaanottoon, myyntikuntoon saattamiseen, hinnoitteluun, korjaukseen sekä uusiotuotteiden valmistukseen. Jos lajittelukeskuksessa virtaava tavaramäärä yllätti – jopa järkytti – vierailijat mittakaavansa vuoksi, se oli samalla osoitus kuluttajien kiinnostuksesta kierrättämistä kohtaan. Yrityksen tunnusluvut kertovat kiertotalousmarkkinan kasvusta ja mahdollisuuksista. 

Pääkaupungin Kierrätyskeskus: vastuullista kiertotaloustoimintaa 

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen tavoitteena on tarjota kuluttajille mahdollisuus tehdä ympäristöystävällisempiä ostoksia, kouluttaa ja konsultoida sekä toimia vastuullisena työllistäjänä. Vuonna 2023 uudelleenkäyttöön kiersi 7,5 miljoonaa tavaraa, josta 55 % myytiin ja 45 % annettiin ilmaiseksi. (Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus 2023.) Mistään pienestä toimijasta ei siis ole kyse.  

Kierrätyskeskus on myös tunnettu lahjoitetun tavaran vastaanottaja. Vuonna 2023 vastaanotettiin tavaraa yli 260 000 lahjoittajalta. Asiakkaat tuovat uudelleenkäyttöön sopivat tavarat vastaanottopisteille tai ne noudetaan suoraan halutusta kohteesta. (Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus 2023.) 

Lajittelukeskuksessa konkretisoituu poislahjoitetun tavaran määrä 

Kierrätyskeskusten lahjoituspisteille jätetyt kovat tavarat – astiat, pienesineet tai kalusteet – voivat päätyä suoraan hinnoittelun kautta myymälään, mutta esimerkiksi kaikki vaatelahjoitukset ja kirjat kuljetetaan Espooseen Nihtisillan lajittelukeskukseen. Ensimmäisessä vaiheessa vastaanotetut tavarat jaotellaan eri kategorioihin, jotta ne voidaan käsitellä asianmukaisesti. 

Tämän jälkeen tuoteryhmäkohtainen esikarsinta tehdään käsin. Kokeneet silmät tunnistavat uudelleenkäyttöön sopimattomat rikkinäiset ja likaiset tuotteet välittömästi. Tämän jälkeen esimerkiksi vaatteet ja kirjat liikkuvat linjastolla eteenpäin ja ne lajitellaan tarkasti kategorioittain. Lajittelun viimeisessä vaiheessa tuotteet hinnoitellaan, minkä jälkeen ne siirretään myymälöihin, tai ne jäävät odottamaan oikeaa sesonkia.  

Kierrätyskeskuksella on vahva ymmärrys siitä, mitkä tuotteet myyvät missäkin. Näin tuotteita pystytään ohjaamaan sopiviin myymälöihin, ja myös myymälät voivat tilata tuotteita myyntiin tarpeidensa mukaan. Parhaimmat tuotteet päätyvät usein verkkokauppaan, mikä edelleen kasvattaa lajittelukeskuksen varaston kokoa. Ne tuotteet, jotka eivät päädy prosessin kautta myyntiin, eivät mene suoraan jätteeksi, vaan saavat uuden mahdollisuuden ilmaisosaston kautta. 

“Nihtisillan Kierrätyskeskuksessa ilmaistavaroita sisältävän yhden huoneen kautta kiertää uudelleenkäyttöön yhtä paljon tavaraa kuin koko 3000 neliömetrin kokoisesta myymälästä.” 

Sähkö- ja elektroniikkaromun määrä jatkaa kasvamistaan 

Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) keräysvelvoitteen tarkoitus on varmistaa, että sähkö- ja elektroniikkalaitteet, kuten kodinkoneet, tietotekniikkalaitteet, viihde-elektroniikka ja valaisimet, kerätään asianmukaisesti kierrätykseen niiden käyttöiän loputtua. Tämä vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten vaarallisten aineiden leviämistä, sekä edistää arvokkaiden raaka-aineiden talteenottoa.  

Koska sähkölaitteiden käyttöturvallisuus on varmistettava ennen tuotteiden uudelleenmyyntiä, Nihtisillan kierrätyskeskuksella on verstas, jossa sähkölaitteiden kunto ja turvallisuus tarkistetaan huolellisesti. SER-jätteen määrä on kuitenkin kasvanut niin paljon, ettei resursseja laitteiden juurikaan korjaamiseen ole.  

Jatkuva kehittäminen, arvostava työkulttuuri ja merkityksellisyys menestyksen avaimina 

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen vastuullisuusperiaatteet ja jatkuvan kehittämisen eetos olivat vierailulla hyvin konkreettisesti koettavissa. Toimivat prosessit, dataperusteinen päätöksenteko ja teknologian hyödyntäminen ovat arkipäivää. Toisaalta mitkään prosessit eivät automaattisesti takaa positiivista työnteonkulttuuria. Henkilökunnan tarinoista kuului aito ylpeys: Täällä tehdään työtä, jolla on merkitystä! 

Tunnelma oli myös toisia arvostava ja ihmisten erilaisuutta kunnioittava. Lajittelukeskuksessa ja myymälöissä on paljon niin sanottuja matalan kynnyksen työtehtäviä, joissa valmentavan työllistämisen puitteissa uudet tulijat pääsevät mukaan kukin omien voimavarojensa mukaan. 

Lyhytkestoisista työ- ja harjoittelusuhteista huolimatta jokaisella vastaantulijalla tuntui olevan oma selkeä tehtävänsä, ja hommat hoituivat. Tästä valmentavan työllistämisen ja perehdyttämisen mallista onkin varmasti paljon opittavaa myös muilla.   

Jäteasemalle hukatut aarteet -hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu ja Parik-säätiö ajalla 1.8.-2024- 31.1.2026. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama, jonka rahoitus on myönnetty Kymenlaakson liiton myöntövaltuudella. Lisätietoa hankkeesta verkkosivuilta:   https://www.xamk.fi/hanke/jateasemalle-hukatut-aarteet/ 

Lähteet

Kinnunen, V. 2018 Ihminen pärjäisi 250 esineellä, mutta peruskodissa niitä on 50 000 – tutkija huomasi, etteivät tavarat enää palvele nykyihmistä vaan päinvastoin. Verkkoartikkeli. Helsingin Sanomat 19.4.2018. Saatavilla: https://www.hs.fi/feature/art-2000005646971.html 

Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. 2023. Vastuullisuusraportti 2023. PDF. Saatavilla: https://kierratyskeskus.fi/wp-content/uploads/2024/06/KK_Vastuullisuusraportti_27-06-2023.pdf