Henriikka Mustajoki: Avoin tiede kuuluu jokaiselle
27.05.2024Henriikka Mustajoki, PhD, on avoimen tieteen monipuolinen osaaja, pitkäjänteinen kehittäjä ja väsymätön puolestapuhuja. Miten Mustajoki näkee avoimen tieteen tulevaisuuden ja ammattikorkeakoulujen roolin?
Avoin tiede edistää avoimia toimintamalleja tieteessä ja tutkimuksessa. Tieteellisen tiedon on oltava avoimesti saatavaa ja uudelleen käytettävää. Siten parannetaan sekä tieteen sisäistä leviämistä että tiedon yhteiskunnallista hyödynnettävyyttä. Avoimen tieteen periaatteiden on oltava osa jokaisen tutkijan arkea. (Avointiede.fi.)
Mustajoen mukaan maailmamme muutokset haastavat sitä, miten käsittelemme avoimuutta tieteessä ja tutkimuksessa. Meillä on oltava selkeä näkemys siitä, miksi teemme tutkimusta ja mitä kaikkea tieteen avoimuus meiltä vaatii niin yksilönä, yhteisönä kuin yhteiskuntana.
Kolme näkökulmaa yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen
Tieteen ja tutkimuksen avoimuutta voi tarkastella kolmesta näkökulmasta: normatiivinen, välineellinen ja tutkimuksellinen. Jokainen näistä tuo oman erityispiirteensä siihen, kuinka tieteentekijät huomioivat avoimuuden periaatteet omassa työssään.
Normatiivinen näkökulma korostaa demokratiaa; sen mukaan tieteellisen tiedon saavutettavuus on ihmisoikeus. Mustajoki kysyy, kenellä on velvollisuus huolehtia siitä, että tämä oikeus toteutuu?
– Tieteelliset, vertaisarvioidut artikkelit ovat yleensä maksumuurin takana, Mustajoki selittää. – Onko kaikilla tasavertaiset mahdollisuudet tämäntyyppisen tutkimustiedon äärelle?
Osallisuus jakautuu hyvin epätasaisesti esimerkiksi sukupuolen, sosiaaliluokan, koulutuksen, asuinalueen, kotimaan tai etnisen taustan kautta tarkasteltuna.
Julkaisujen aito avoimuus toteutuu oman äidinkielen kautta. Tutkimusta tuottavissa organisaatioissa onkin pohdittava kielikysymyksen ja avoimuuden suhdetta. Suomessa suomenkielisten vertaisarvioitujen artikkelien osuus on todella pieni.
– Maassamme on monikielisiä ihmisiä, avoimuus ei tarkoita vain suomeksi julkaisemista, Mustajoki muistuttaa.
Ammattikorkeakouluissa tutkitaan usein paikallisia aiheita ja ollaan vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. Mustajoki korostaa, että tämäkin tieto on arvokasta ja toteuttaa avoimuutta. Tiedon ei tarvitse olla globaalia ollakseen arvokasta ja hyödynnettävissä.
– Xamkin tapa tehdä paikallisesti ja konkreettisesti vaikuttaa heti, Mustajoki toteaa. – Kun tieto vielä jaetaan avoimesti, se vaikuttaa vielä laajemmin.
Jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista.
– YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, artikla 27.
Välineellinen näkökulma on pragmaattinen eli käytännöllinen. Sen mukaan tutkimuksen vaikuttavuus paranee yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja avoimuuden myötä.
– On pohdittava, mitä tavoittelemme työllä, jota teemme. Miten toivomme, että tutkittu tieto vaikuttaa yhteiskunnassa, ja miten avoimuus auttaa meitä saavuttamaan tavoitteemme?
Mustajoki huomioi, että ammattikorkeakouluilla kuten Xamkilla on yhteinen kokemus yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeydestä. Avoimuudella on rooli myös innovaatioiden ja muutoksen syntymisessä.
Keskustelujen käyminen yhteisössä on tärkeä pohja avoimuudelle ja sen aidolle toteutumiselle, Mustajoki muistuttaa.
Tutkimuksen näkökulma korostaa avoimuutta tutkimuksen laadun takeena. Tuotamme luotettavampaa ja merkityksellisempää tutkimustietoa, mikäli se koostuu laaja-alaisista näkökulmista.
– Millaiset rakenteet auttavat tutkimusyhteisöä saavuttamaan potentiaalinsa? Mustajoki kysyy. – Tukevatko organisaation rakenteet ja käytännöt työtämme ja tutkimuksen avoimuutta?
Mikä tekee juuri tästä yhteisöstä sellaisen, jossa potentiaali on mahdollista saavuttaa? Onko meillä tilaa innovoida? Millaista tukea tarvitsemme työmme tueksi?
Mustajoki nostaa esiin avoimen tieteen merkityksen sille, miten tuotamme tietoa. UNESCOn määritelmän mukaan avoin tiede on kokonaisuus, jossa rakenteet, vuorovaikutus, tietojärjestelmät ja tuotettu tieto linkittyvät toisiinsa (UNESCO 2021).
– Usein kaavion vihreä, avoimeen tietoon liittyvä pala korostuu, ja muut jäävät vähemmälle huomiolle, Mustajoki tähdentää. – Meidän on avattava ajatteluamme erilaisten tietämisten muotojen suhteen ja luotava dialogia näiden välille.
Avoimuus on yksinkertaisesti tapa tehdä
Mustajoki korostaa, että avoin tiede kuuluu jokaiselle: yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Yksilöinä meillä on mahdollisuus osallistua ja oppia, tehdä työtä tieteen ja tutkimusten periaatteiden mukaan.
Yhteisöt voi ottaa avoimemmin mukaan tiedon tuottamiseen, tutkimukseen ja vuorovaikutukseen. Yhteisöllinen hyöty syntyy arjen teoissa, kun pohdimme, miten toimimme, miten julkaisemme, mihin käytämme aikamme.
Yhteiskunnan on tuettava niitä rakenteita, jotta avoimuus on aidosti mahdollista. Yhteiskunnalla on sekä oikeus että velvollisuus hyödyntää tutkittua tietoa.
Avoin julkaiseminen on osa avointa dialogia ja avointa tiedettä – se on itse asiassa avoimen tieteen kivijalka.
– Yhtä oleellista kuin mitä teemme on se, miten teemme, Mustajoki päättää.
Henriikka Mustajoki, PhD, toimii tällä hetkellä Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan pääsihteerin sijaisena toukokuun loppuun asti. Kesäkuun alussa hän palaa Avoimen tieteen ja tutkimuksen pääsihteeriksi Tieteellisten seurain valtuuskuntaan.
Mustajoki on urallaan opettanut tutkimusetiikkaa ja kehittänyt pitkäjänteisesti vastuullisen arvioinnin käytänteitä. Hän on myös koordinoinut lukuisia kansallisia projekteja avoimesta tieteestä ja tutkimusetiikasta ja toiminut alan kansallisissa ja kansainvälisissä luottamustehtävissä.
Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta (TJNK)
– edistää luotettavan tutkitun tiedon saatavuutta ja käyttöä yhteiskunnassa
– tukee sanan- ja ilmaisunvapautta
– lujittaa kansalaisten luottamusta ja osallisuutta tieteeseen ja tutkimukseen
– Opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin
– puheenjohtaja ja kymmenen jäsentä, joilla kolmevuotinen toimikausi
– neuvottelukunnan työtä tukee päätoiminen sihteeristö
tjnk.fi/fi
Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV)
– edistää tieteellisten yhteisöjen yhteistoimintaa
– tukee tieteellistä tiedonvälitystä ja julkaisutoimintaa
– vahvistaa tutkimustiedon tunnetuksi tekemistä ja sen käyttöä yhteiskunnassa
– riippumaton asiantuntijaelin
– 298 jäsentä (294 tieteellistä seuraa, 4 tiedeakatemiaa)
– TSV:n yhteydessä toimivat Tutkimuseettinen neuvottelukunta, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, Julkaisufoorumi sekä Avoimen tieteen ja tutkimuksen kansallisen koordinaation sihteeristö
tsv.fi/fi
Lähteet
Avointiede.fi. s.a. Verkkosivusto. Saatavilla: https://avointiede.fi/fi
Mustajoki, H. 2024. Ammatillisuus, kehittäminen ja avoin julkaiseminen. Keynote-puheenvuoro, Professionals & Publishing – Xamkin vuoden julkaisut -tapahtuma, Kouvola 24.4.2024.
Tieteellisten seurain valtuuskunta. s.a. Verkkosivusto. Saatavilla: https://www.tsv.fi/
Tieteellisten seurain valtuuskunta. 2018. TSV:n kehittämispäälliköksi Henriikka Mustajoki. Saatavilla: https://www.tsv.fi/fi/uutiset/tsvn-kehitt%C3%A4misp%C3%A4%C3%A4llik%C3%B6ksi-henriikka-mustajoki
UNESCO. 2021. UNESCO Recommendation on Open Science. Saatavilla: https://doi.org/10.54677/MNMH8546
