Kuvassa testataan päällepuettavaa silmänliiketestauslaitteistoa. Toisella henkilöllä on lasit päässään, ja toinen seuraa dataa puhelimellaan. Testaus puettavalla silmänliikekameralla käynnissä, testattavana sähköiset infotaulut. Testihenkilönä Pekka Pulkkinen ja testaajana Teppo Rantaniva. Kuva: Eemeli Hirvonen.

Silmänliikeanalyysi käyttäjäkeskeisen kehittämisen työkaluna

27.05.2024

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on aloittanut toimintansa uusi käytettävyystestauspalvelu uXlab. Palvelu mahdollistaa sekä digitaalisten että fyysisten käyttöliittymien ja esimerkiksi ympäristön käytettävyyden testaamisen ja tutkimisen silmänliikekamerateknologian avulla.

”Suunnittelijat eivät ole käyttäjiä.”

Näin on todennut käytettävyystutkimuksen pioneerina pidetty tanskalainen Jakob Nielsen. Kuinka saada suunnittelijat ottamaan huomioon ja täyttämään käyttäjien tarpeet – tekemään työnsä käyttäjäkeskeisesti? Suunnittelu- ja kehitysvaiheessa tehtävä käytettävyystutkimus on avain tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Tunnistettuamme yhä kasvavan tarpeen panostaa digipalveluiden käytettävyyteen ja käyttäjälähtöisyyteen päätimme syksyllä 2023 hankkia Xamkille silmänliikekamerateknologiaa. Syntyi alkuvuodesta 2024 toimintansa aloittanut uXlab-palvelu, jota Xamk tarjoaa yrityksille ympäri Suomea. Kyse ei ole fyysiseen tilaan sidotusta toiminnasta, vaan asiakkaille tarjotusta paikkariippumattomasta palvelusta.

Silmänliikeanalyysi on oivallinen keino tutkia kaikenlaisten palveluiden ja sisältöjen käytettävyyttä kirjaimellisesti käyttäjän näkökulmasta. Järjestelmä tarkastelee testikäyttäjän pupilleja ja reagoi katseen liikkeeseen ja kohteisiin. Katsepolkua voidaan tarkastella analyysiohjelmistossa sekä reaaliajassa että jälkikäteen. Näin saadaan dataa, mikä testikäyttäjiä kiinnostaa ja kuinka intuitiivisesti he löytävät haluamansa tiedon, kun he suorittavat käytettävyystestauksessa heille annettavia tehtäviä.

Uusimpana lisäyksenä uXlabin silmänliikekameralaitteistoon on silmälasien kaltainen puettava malli, joka mahdollistaa digitaalisten käyttöliittymien lisäksi myös fyysisten käyttöliittymien ja esimerkiksi ympäristön käytettävyyden tutkimisen. Laitteen avulla voidaan siis tutkia esimerkiksi kaupan hyllyjen tuotesijoittelun tai rakennuksen opasteiden toimivuutta asiakkaan näkökulmasta.

Esimerkki puettavan silmänliikekameran datasta tehdystä analyysistä. Kuvassa testataan kahvilan tuotesijoittelua.

Xamk tarjoaa yrityksille uXlabin käytettävyystestausta palveluna, mutta yrityksillä on myös mahdollisuus vuokrata laitteisto omaan käyttöönsä, jolloin yritys hoitaa itse käytettävyystestauksen Xamkin asiantuntijan kanssa ja saa datan analysoitavakseen.  Xamkin henkilöstöstä ja opiskelijoista on saatu kerättyä laaja vapaaehtoisten testikäyttäjien joukko, joka kutsutaan tarvittaessa kampuspaikkakunnilla toteutettaviin käytettävyystesteihin.

Miksi käytettävyyteen kannattaa panostaa?

Kun suunnitellaan ja kehitetään digitaalisia palveluita ja käyttöliittymiä, on järkevää investoida käyttäjäkokemuksen suunnitteluun ja kehittämiseen. Forbesin teknologianeuvoston jäsen Andrew Kucheriavy (2015) kirjoittaa artikkelissaan, että tutkimusten mukaan jokainen käyttäjäkokemukseen investoitu dollari tuottaa keskimäärin sata dollaria. Amazonin käyttäjäkokemusjohtaja Charlie Claxton sen sijaan on ollut hieman varovaisempi arvioidessaan, että investoidun dollarin tuoma tuotto vaihtelee kahdesta dollarista sataan dollariin. Varovaisemmallakin arviollakin tuotto on siis vähintään 100 %.

Toinen oleellinen huomio on, että mitä aikaisemmassa vaiheessa kehitysprojektin varrella käyttäjäkokemukseen panostetaan, sitä edullisempaa se on. Tutkimusten mukaan ongelman korjaaminen kehittämisvaiheessa kustantaa 10 kertaa enemmän kuin saman ongelman korjaamisen kustannus on suunnitteluvaiheessa. Julkaisuvaiheen jälkeen korjauskustannus voi olla jo yli 100-kertainen. (Donahue ym. 1999)

Luonnollisesti samalla säästetään myös arvokasta aikaa, kun sitä ei tarvitse käyttää tuotteen tai palvelun uudelleen suunnitteluun. Käyttäytymispsykologi Susan Weinschenk (2011) on selvittänyt tutkimuksessaan, että ohjelmoijien ja kehittäjien työajasta jopa 50 % menee uudelleensuunnitteluun, joka olisi mahdollista välttää.

Case: LuxJewelle Oy

Maaliskuussa 2024 testasimme uXlabissa LuxJewellen verkkokaupan käytettävyyttä. LuxJewelle on Mikkelissä toimiva Suomen suurin merkkilävistyskoruja myyvä verkkokauppa. He olivat vaihtamassa verkkokauppa-alustaa ja erottamassa Suomeen ja ulkomaille suunnattuja verkkokauppoja omiksi sivustoikseen. Käytettävyystestauksella haluttiin kartoittaa mobiiliversiossa esiintyviä käytettävyysongelmia, jotta ne voitaisiin korjata vielä ennen julkaisua.

– Ajankohta oli juuri sopiva, kun verkkokauppa oli muutosvaiheessa. Lävistyskoru on tuotteena epätyypillinen, sillä se koostuu eri osista. Oli hyvä testata, miten tämä käytännössä toimii, silmänliikeanalyysi oli tähän juuri sopiva menetelmä, toteaa LuxJewellen Hanna ”Pinky” Paakkari.

Käytettävyystestaus suoritettiin viidellä testikäyttäjällä ja testitehtäviä oli neljä:

1. Etsi itsellesi tai lahjansaajalle kierteetön korukärki, mene tuotesivulle.
2. Etsi siihen sopiva kantaosa.
3. Etsi ohjeet sopivan korukoon valintaan.
4. Lisää koru ostoskoriin ja mene kassalle.

    Käyttäjäkokemuksen kannalta testauksessa havaittiin melko merkittäviä käytettävyyspuutteita. Tässä muutama esimerkki:

    • Hakutoiminto ei asettunut mobiiliversiossa oikein.
    • Sisältöä oli erittäin paljon, mikä hankaloitti etenkin mobiiliversiossa verkkokaupan selattavuutta.
    • Painikkeet ja linkit eivät erottuneet riittävän selkeästi tuote- ja ohjesivuilla.
    • Kanta-asiakasohjelma ei jäänyt käyttäjille mieleen ostopolulla.

    – Joitakin asioita on pitänyt itsestään selvyytenä. Pienillä asioilla on käytettävyyden kannalta suuri merkitys, ja silmänliikeanalyysi antoi tähän lisätietoa. Saatiin yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi painikkeiden ja linkkien reagoinnista, Paakkari kertoo.

    Alla kaksi esimerkkikuvaa havainnoista. Vasemmalla käytettävyystestissä ollut versio ja oikealla kehitystoimenpide-ehdotusten perusteella paranneltu versio.

    Ohjesivun linkit eivät kiinnitä käyttäjän huomiota, kun hän etsii ohjeita. Videoiden listaus on epäselvä. Kuva: Teppo. Rantaniva.
    Tuotesivun painikkeet eivät kiinnittäneet riittävästi käyttäjän huomiota, “oppaat ja vinkit” -painike jäi huomaamatta. Kuva: Teppo Rantaniva.

    Paakkari piti palvelun parhaana puolena sitä, että se tehtiin kiireiselle yrittäjälle mahdollisimman helpoksi ja hänen aikaansa säästäväksi. Halutessaan asiakkaan ei tarvitse muuta kuin osallistua tunnin mittaiseen suunnittelupalaveriin. Myös raportin selkeys ja visuaalisuus sai kiitosta:

    – Kehitystoimenpide-ehdotukset olivat niin selkeässä muodossa, että pystyimme ottamaan ne heti työn alle. Saimme korjaukset tehtyä ennen julkaisua, hän iloitsee.

    uXlab on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin uusi palvelu, joka pitää sisällään huipputeknologiaa käyttäjäkokemuksen tutkimiseen ja testaamiseen. Palvelu ei ole fyysiseen tilaan sidottu, vaan paikkariippumaton. Tarvittaessa käytettävyystestauksia voidaan suorittaa myös asiakkaan omissa tiloissa missä päin Suomea tahansa. Lisätietoa uXLabin verkkosivuilta.

    Lähteet

    Donahue, G. M., Weinschenk, S. & Nowicki, J. 1999. Usability Is Good Business. PDF-artikkeli. Saatavissa: http://interface.free.fr/Archives/Usability_Is_Good_Business.pdf [viitattu 5.4.2024].

    Kucheriavy, A. 2015. Good UX Is Good Business: How to Reap Its Benefits. WWW-artikkeli. Saatavissa: https://www.forbes.com/sites/forbestechcouncil/2015/11/19/good-ux-is-good-business-how-to-reap-its-benefits/?sh=667e71334e51 [viitattu 4.4.2024].

    Weinschenk, S. 2011. The ROI of User Experience. Youtube-video. Saatavissa: https://www.youtube.com/watch?v=O94kYyzqvTc [viitattu 4.4.2024].

    Kirjoittanut Teppo Rantaniva

    Kirjoittaja toimii digipalveluasiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun verkkokoulutusliiketoiminnan palvelut -yksikössä ja vastaa käytettävyystestauspalvelu uXlabin toiminnasta ja kehittämisestä sekä Edufication-verkkopalvelun käyttäjäkeskeisestä kehittämisestä.

    LinkedIn-profiili