Kyselyyn vastanneet toivoivat, että asuinalueen asukkaat puuttuisivat nykyistä useammin päihteistä aiheutuviin häiriöihin. Kuva: iStock

Päihdehaitat heikentävät turvallisuudentunnetta

07.03.2018

Asuinalueiden siisteys ja turvallisuus ovat uhattuina päihteiden käytöstä johtuvien haittojen takia. Muun muassa tämän vuoksi päihteidenkäytön ennaltaehkäisyä pidetään tärkeänä Hyvinvoiva Kouvola -ohjelmassa. Yhteisöllisyyttä ja asukkaiden osallisuuden lisäämistä kaupungin kehittämiseen painotetaan Kouvolan kaupungin strategiassa.

Tämä asukaskysely liittyy Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Terveyden edistämisen koulutusohjelmassa (yamk) tehtyyn opinnäytetyöhön. Tutkimuksen aihe on saatu Kouvolan Terveyden edistämisen yksiköstä ja sen tuloksia käytetään Kouvolan asukkaiden hyvinvointia lisäävän toiminnan kehittämiseen.

Syksyn 2017 aikana toteutettuun 15-64-vuotiaille kohdistettuun sähköiseen kyselyyn vastasi 99 kouvolalaista, joista 55 asui keskustassa, 15 Kuusankoskella, 9 Valkealassa, 8 Inkeroisissa, 7 Myllykoskella ja viisi muuta vastaajaa muissa taajamissa.

Viihtyvyys, siisteys ja turvallisuus kärsivät

Kuva 1 . Päihdehaittojen vaikutus asuinalueen ominaisuuksiin (n=99). 1=ei vaikuta lainkaan, 3=ei paljon eikä vähän, 5=vaikuttaa erittäin paljon. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa (63,7%) oli havainnut asuinalueellaan päihdehaittoja. Päihdehaitat vaikuttivat eniten asuinalueen viihtyvyyteen, siisteyteen ja sen vetovoimaisuuteen, mutta myös asukkaiden turvallisuuteen ja hyvinvointiin (kuva 1.). Huomattavaa on, että vain 9 % ei kokenut päihteisiin liittyviä viihtyvyys- tai siisteyshaittoja ja vain 15 % asukkaista ei kokenut päihteidenkäytön haittaavan asuinalueensa turvallisuutta. Vain alle viidenneksen mielestä haitoilla ei ollut vaikutusta hyvinvointiin.

Juopuneiden aiheuttama asuinympäristön roskaaminen, likaaminen tai paikkojen rikkominen oli haitannut yli kahta kolmannesta (70,4%) vastaajista, osaa toistuvasti. Metelöinnin vuoksi yli puolet vastaajista oli joutunut valvomaan. Myös vastaajien omaisuus oli ollut vaarassa, sillä vastaajista viidenneksen (21,8%) omaisuutta oli vahingoitettu tai otettu luvatta käyttöön.

Päihtyneet aiheuttavat pelkoa ulkona liikkuville

Vastaajista yli puolet (58,4%) oli pelännyt asuinalueella kohtaamiaan, yksin tai ryhmässä liikkuvia päihtyneitä henkilöitä. Päihtyneet olivat ahdistelleet tai solvanneet kolmannesta vastaajista. Tönimisen, käsiksi käymisen tai lyömisen kohteeksi oli joutunut joka kymmenes vastaaja.

Perheiden, ystävien ja työyhteisön tuki tärkeä päihdeongelmissa

Poliisin toivottiin puuttuvan nykyistä enemmän päihtyneiden häiriköintiin ja nuorison alkoholin käyttöön. Myös asuinalueen asukkaiden yhteistä puuttumista asiaan toivottiin nykyistä enemmän. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta toivottiin päihteidenkäytön puheeksi ottoa asiakaskontakteissa. Vastaajat olivat käyneet päihteisiin liittyvää keskustelua perheissä, ystävien ja naapureiden kanssa sekä harrastuspiireissä.

Ongelmakäyttöön liittyvä keskustelu nähtiin hyödyllisimmäksi perhepiirissä ja terveydenhuollossa, mutta lähes yhtä tärkeänä ystävien kanssa sekä työ- ja harrastusyhteisöissä. Parhaana päihdeongelmien ehkäisykeinona pidettiin elämänhallinnan ohjausta.

Yhdistysten toivottiin järjestävän päihteiden käyttöä ehkäisevää toimintaa. Toisaalta, Kouvolan kaupungin asukasareena-, aluesorvi ja kuntasorvitoiminta, joilla yhteisöllisyyttä on kaupungissa pyritty lisäämään, olivat melko tuntemattomia vastaajille. Tulosten mukaan Kouvolan asukkaat ovat kiinnostuneita päihteiden käyttöä vähentävästä toiminnasta ja heillä on useita ehdotuksia yhteisöllisyyden kehittämiseen.

Kirjoittaneet Tanja Lillman, Marja-Leena Kauronen ja Tommi Salmela

Tanja Lillman toimii Kouvolan kaupungin hoiva-asumisen varahenkilöstön esimiehenä ja opiskelee Terveyden edistämisen (yamk) koulutusohjelmassa. Marja-Leena Kauronen toimii yliopettajana ja Tommi Salmela lehtorina Kaakkois-Suomen  ammattikorkeakoulussa.