Xamkin tutkimushankkeet edistävät vesistöjen puhtautta, ravinteiden suljettua kiertoa ja kasvattavat osaltaan alueen vesiosaamisesta liiketoimintaa. Kuva: Manu Eloaho

Xamk edistää vesistöjen puhtautta monipuolisesti

03.10.2017

Vesistöjen laadulla ja niiden puhtaana säilymisellä on suuri merkitys Etelä-Savossa. Vuonna 2010 Suomen hallitus antoi Itämeri-sitoumuksen, jonka mukaan Suomi pyrkii vähentämään rehevöitymistä ja edesauttamaan Itämeren ja vesien hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä, säästämään ravinteita kierrättämällä mineraalifosforivaroja sekä edistämään bio- ja kiertotaloutta.

Xamkin Mikkelin ympäristöturvallisuuden tutkimusryhmä vahvistaa Etelä-Savon alueen kestävää vesien käsittelyä ja osallistuu monipuolisesti teollisuuden ja yhdyskuntien vesi- ja jätevesihuollon kehittämistyöhön. Tutkimustyön tukena on Xamkin ympäristölaboratorio ja koulutustoiminta.

Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti Xamkin Mikkelin ympäristöturvallisuuden tutkimusryhmän vesiaiheista TKI-toimintaa. Tutkimushankkeiden aiheita ovat muun muassa vuotovesien ja hulevesien monitorointi ja vesien käsittelyn tehostaminen.

Vuotovesien monitorointi lisää energiatehokkuutta ja ympäristöturvallisuutta

Viemäriverkostoon pääsevät vuotovedet vaikuttavat verkoston toimintaan, jäteveden puhdistustulokseen ja välillisesti myös ympäristöön. Xamkissa on etsitty keinoja myös viemäriverkoston vuotovesien vähentämiseksi.

Rakennetussa ympäristössä vuotoveden merkittäviä lähteitä ovat sulamis- ja sadevedet. Niiden käsittely erilaisten hulevesirakenteiden avulla vähentää huomattavasti jätevesijärjestelmään päätyviä vuotovesiä. Käsittelemällä hulevedet niiden syntysijoilla edesautetaan myös rakennetun alueen hydrologisen kierron palauttamista rakentamista edeltävälle tasolle.

Xamkin VEVO-hankkeessa tuotettiin tietoa ja erilaisia ratkaisukeinoja hulevesien käsittelyn tehostamiseksi niin kansalaisille kuin kuntatoimijoille. Tietous siitä, miten vuotovedet muodostuvat sekä miten niitä voidaan havainnoida ja ehkäistä auttaa vesihuoltolaitoksia parantamaan energia- ja ekotehokkuuttaan. Lisätietoa julkaisussa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-034-0

Biosuotimista tehoa vesien puhdistukseen

Metsätalouden osuus Suomen vesistöissä ravinnekuormitusta aiheuttavista fosfori- ja typpipäästöistä on noin 5 – 6 prosenttia. Erityisesti metsäojitus, maanmuokkaus, lannoittaminen sekä kantojen poisto voivat kuormittaa vesistöjä. Kuormitusta pyritään vähentämään vesiensuojelutoimenpiteillä, joiden tehostamiseksi Xamkissa testattiin ja kehitettiin eri materiaaleista rakennettuja biosuotimia.

Xamkin Hippalan opetusmetsässä suodinmateriaalina käytettiin muovisia kantokappaleita. Kuva: Tuija Ranta-Korhonen

Mikkelin Hippalaan perustetussa pilottikohteessa metsäojaan rakennettiin kaksiosainen biosuodin. Biosuotimien avulla voidaan vähentää metsätalouden vesistöille aiheuttamaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta. Suodinten todettiin pidättävän metsätalouden valumavesistä esimerkiksi kiintoainetta, ravinteita sekä humusta. Lisätietoa julkaisussa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-580-7

Xamk tutkii parhaillaan yhdessä Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n kanssa biohiilisuotimien toimivuutta kaatopaikan hulevesien ja maataloudessa muodostuvien eläinten jaloittelualueiden valumavesien käsittelyssä. Tavoitteena on löytää uusia kustannustehokkaita ratkaisuja hulevesien käsittelyyn. Lisätietoa www.xamk.fi/bioli

Hulevesien monitorointia alueellisesti ja kansainvälisesti

Vesinäytteenottoa Pankajoesta. Kuva: Niina Laurila

Xamkissa selvitettiin Mikkelin kaupunkitaajamassa muodostuvien hulevesien vaikutusta vesistöihin vuosina 2015 – 2016. Aihe on tärkeä, sillä tiivis rakentaminen näkyy kaupunkitaajaman hule- ja sadevesien määrissä ja laadussa.

Hulevesien mukana vesistöihin joutuu muun muassa ravinteita, roskia ja tieliikenteen epäpuhtauksia. Hulevesien vaikutusta vesien laatuun seurattiin monitoroimalla muun muassa Urpolan- ja Emolanjoen sekä Saimaan vesistön tilaa.

Tutkimuksen tulokset auttavat yrittäjiä ja kuntapäättäjiä löytämään kehittämistä vaativia kohteita ja ratkaisuja alueen hulevesien käsittelyyn ja ympäristön tilan seuraamiseen. Lisätietoja julkaisussa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-582-1

Xamkin ympäristöturvallisuuden tutkimusryhmä jatkaa vuonna 2018 Mikkelin alapuolisen Saimaan vesistön laadun seurantaa tulevassa LUGABALT2-hankkeessa. Tämä tutkimustyö auttaa osaltaan saavuttamaan Etelä-Savon ELY-keskuksen vuoteen 2021 asettaman tavoitteen Mikkelin alapuolisen Saimaan vesistön tilan parantamiseksi.

Tavoitteena puhtaiden vesistöjen säilyminen

Xamkissa edistetään yhdessä yritysten ja muiden tutkimuslaitosten kanssa hallitusohjelman ja ravinteiden kierrätyksen vision 2030 tavoitteiden toteuttamista alueellisesti Etelä-Savossa, sekä kansallisesti ja kansainvälisesti Itämeren alueella. Tästä hyvänä esimerkkinä on Smart Effluents -hankekokonaisuus, jossa yritykset yhdessä tutkimusorganisaatioiden kanssa kehittävät uusia ratkaisuja jätevedenkäsittelyyn.

Xamkin tutkimushankkeet edistävätkin vesistöjen puhtautta, ravinteiden suljettua kiertoa ja kasvattavat osaltaan alueen vesiosaamisesta liiketoimintaa.

Xamkin vesiaiheisia hankkeita Mikkelissä

• LUGABALT2: Safe Environment and Cleaner Waterways to Blue Baltic Sea -hankkeelle on myönnetty rahoitus CBC 2014-2020 South-East Finland –Russia rahoitusinstrumentista. Hanketta toteuttavat Venäjältä Municipal Fund for Support of Development of Economics and Entrepreneurship of the Luga District, Federal State Budget Scientific Institution “Institute for Engineering and Environmental Problems in Agricultural Production”, Interregional Public Organization “Society for Assistance of Sustainable Rural Development” sekä Suomesta LUKE ja Xamk. Hanke käynnistyy vuoden 2018 alussa.
• Smart Effluents – Uuden sukupolven jätevedenkäsittelyn ratkaisut vastaamaan vuoden 2050 vaatimuksia -hanke. Hanke saa rahoitusta Tekesin ohjelmasta Green Growth – Tie kestävään talouteen 2011–2015.Hankekokonaisuuden yritysryhmässä ovat mukana Aquazone Oy, BioGTS Oy, Metsäsairila Oy, Mikkelin Vesilaitos ja Mipro Oy. Julkisen tutkimushankkeen osion toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän kemian laboratorio. www.xamk.fi/smarteffluents
• Biohiilellä puhtaampi ympäristö ja uutta liiketoimintaa Etelä-Savoon – Bioli -hanke on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n yhteishanke. Hanketta Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta, Metsäsairila Oy ja Suur-Savon Energiasäätiö Oy. www.xamk.fi/bioli
• Esiselvitys Etelä-Savon vesihuoltolaitosten vuotovesistä – vähähiilisyyden edistämiseksi – VEVO -hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta, Mikkelin Vesilaitos, Savonlinnan Vesi, Pieksämäen Vesi Oy ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy. www.xamk.fi/vevo
• Veden ja ilman monitorointi ympäristöntilan turvaamiseksi Etelä-Savossa- VIM -hanke toteutettiin Mikkelin ammattikorkeakoulussa vuosina 2015-2016. Hanketta rahoittivat Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta, Etelä-Savon Energia Oy, Metsäsairila Oy, Mikkelin Vesilaitos ja Mikkelin ammattikorkeakoulu. www.xamk.fi/vim
• Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen biosuotimilla- VETU -hanke toteutettiin Mikkelin ammattikorkeakoulussa vuosina 2015-2016. Toteutukseen osallistui Mikkelin ammattikorkeakoulun lisäksi Tapio Oy. Hanketta rahoittivat Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta, RPK-Hiili Oy, Vapo Clean Waters Oy, Tapio Oy sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu. www.xamk.fi/vetu

Kirjoittaneet Hanne Soininen, Tuija Ranta-Korhonen, Riina Tuominen ja Niina Laurila

Kirjoittajat työskentelevät Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Hanne Soininen on tutkimuspäällikkö”Metsä ja ympäristö – puhdas ja älykäs tulevaisuus” -hankkeessa, jota rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan unionin aluekehitysrahastosta. Tuija Ranta-Korhonen on projektipäällikkö Online-anturiteknologian kehittäminen sisäilmaston terveyden varmistamiseen – VOC-Online -hankkeessa, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan unionin aluekehitysrahastosta. Riina Tuominen on projektipäällikkö Esiselvitys Etelä-Savon vesihuoltolaitosten vuotovesistä – vähähiilisyyden edistämiseksi -hankkeessa (VEVO), jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan unionin aluekehitysrahastosta. Niina Laurila on projektipäällikkö Biohiilellä puhtaampi ympäristö ja uutta liiketoimintaa Etelä-Savoon – Bioli -hankkeessa, jota rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan unionin aluekehitysrahastosta.