E-urheilu sopii nuorisotyöhön

Tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia 10–19-vuotiaista nuorista pelaa viikoittain tai useammin digitaalista viihdepeliä – yli puolelle heistä pelaaminen on päivittäistä. Siinä missä tietokoneella pelaamista pidettiin aikaisemmin vain pelaamisena, on viime vuosina esiinnoussut e-urheilubuumi tehnyt pelaamisesta entistä salonkikelpoisempaa ja ravistellut pelaamisen ja perinteisten harrastusten välisiä raja-aitoja. Mutta millaisia haasteita ja mahdollisuuksia e-urheiluun sisältyy nuorisotyön näkökulmasta?

Mikkelissä tehdyt e-urheilijoiden haastattelut kertovat lajin ammattimaistumisesta ja samalla sen vaatimustason kasvamisesta. Pelkkä pelaaminen ei enää riitä, vaan lajissa kehittyminen vaatii systemaattisista ja pitkäjännitteistä harjoittelua. E-urheilusta tehdyt toistaiseksi vielä varsin vähälukuiset tutkimukset ovat myös haastaneet pelaamisen ja fyysisen liikunnan välistä vastakkainasettelua. Peleissä pärjäämisessä vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa ja esimerkiksi vuonna 2015 tehdyn kansainvälisen tutkimuksen mukaan ammattimaiset e-urheilijat harrastavat liikuntaa päivittäin vähintään tunnin verran.

E-urheilu kasvaa ja ammattimaistuu

E-urheilun ammattimaistumisesta kertoo myös se, että perinteiset urheiluseurat ovat lähteneet mukaan toimintaan. Suomessa esimerkiksi Helsingin IFK, SJK ja Porin Ässät ovat ottaneet e-urheilun omakseen ja perustaneet omat joukkueensa. Kilpatason e-urheilijoilla on nykyisin myös mahdollisuus päästä suorittamaan varusmiespalvelunsa Puolustusvoimien urheilukoulussa.

Mutta pääsevätkö kaikki mukaan?

Vaikka e-urheilijoiden määrä kasvaa ja toiminta vakiintuu ja ammattimaistuu, on syytä pitää mielessä, että vain harvoilla pelaajilla on mahdollisuus päästä mukaan järjestettyyn ja ohjattuun seuratoimintaan. Valtaosa nuorten pelaamisesta tapahtuu yhä yksin kotioloissa. Tähän kytkeytyvät myös monet e-urheiluun liitetyt uhkakuvat, jossa nuorten kontrolloimattoman pelaamisen nähdään pahimmillaan johtavan syrjäytymiseen ja riippuvuuteen.

Vaikka tutkimustulokset pelaamisen ja sosiaalisten ongelmien välisestä yhteydestä ovatkin ristiriitaisia, on huolestuneet puheenvuorot syytä ottaa vakavasti. Nuorisotyön näkökulmasta olisikin tärkeää huomioida, että vaikka koneilla ja konsoleilla voidaankin kommunikoida puheohjelmien kautta reaaliajassa, on silti tärkeää ylläpitää nuorten sosiaalisia taitoja ja ihmiskontakteja. Tämän vuoksi olisikin tärkeää pystyä tarjoamaan nuorille matalan kynnyksen ohjattua e-urheilutoimintaa.

E-urheilu nuorisotyön menetelmänä

Tehdyt tutkimukset osoittavat, että e-urheilun kautta on mahdollista vahvistaa nuorten sosiaalisia ja ryhmädynaamisia taitoja. Nuorisotyön näkökulmasta e-urheilu voisikin toimia keinona luoda yhteys muutoin hankalasti tavoitettaviin nuoriin. Nuorisotyöllisenä menetelmänä E-urheilutoimintaa voitaisiin parhaimmillaan hyödyntää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen ja aktivoimiseen.