Tehdään yhdessä nuorelle hyvä tulevaisuus
08.10.2018Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia haluaa vähentää nuorten koulupudokkuutta ja koettua yksinäisyyttä, vahvistaa elämäntaitoja sekä helpottaa siirtymiä koulutusasteelta toiselle ja työelämään. Kohderyhminä on kolme ammattioppilaitosta ja kaksi lukiota Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Kaksivuotinen oppilaitosnuorisotyön kehittämishanke Yhessä! pyrkii luomaan kouluihin uusia, joustavia toimintatapoja nuorten kohtaamiseen.
Yksilön tulevaisuuden ja yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että koko ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon. Opintonsa aloittavat ovat erilaisia. Erilaisuus on rikkaus, mutta myös haaste koulutukselle. Miten kohdata erilaiset oppijat? Miten ehkäistä koulutuksellista syrjäytymistä? Millaisella toimintamallilla saadaan nuoret motivoiduksi sekä koulutukseen että työelämään?
Jotta ammattiin valmistuminen mahdollistuisi entistä useammalle, koulutusjärjestelmän saumakohtiin tarvitaan vaihtoehtoja. Hankkeessa pyritään ehkäisemään ongelmien syntymistä järjestämällä oppilaitosten henkilöstölle lisäkoulutusta erilaisen oppijan huomioimisessa ja luomalla joustavampia yhteistyökäytäntöjä. Koulutukset ovat olennainen osa nuorten tukemista kohti yhteiskuntaan kiinnittymistä.
Yhteisö ja vertaisryhmä tukena tulevaisuuteen
Hankkeessa pilotoidaan toiselle asteelle nuorten ohjatun vertaisryhmätoiminnan malli. Ryhmissä tuetaan nuorten vertaistoimintaa ja lisätään aikuisohjaajien määrää. Ryhmien rinnalle kehitetään asiantuntijavetoista toimintaa, jossa vahvistetaan elämänhallinta- ja opiskelutaitoja sekä tuetaan omien voimavarojen löytämistä. Ryhmiin sisällytetään järjestö- ja vapaaehtoistyötä. Malli mahdollistaa uusien, joustavien opintopolkujen rakentamisen.
Jatkossa opettajat pystyvät vastaamaan paremmin uudistusten vaatimuksiin, kun oppilaitokset saavat malleja yhteisöllisestä oppilaitosnuorisotyöstä. Yhteistyön kehittäminen järjestökentän ja oppilaitosten välillä edistää toimintakulttuuria, jossa nuoria voidaan tukea koordinoidummin ja kustannustehokkaammin. Nuoret pääsevät harjoittelemaan yrittäjyystaitoja ja työelämävalmiuksia uusiin oppimisympäristöihin. Hankkeessa pilotoidut toimintamallit ovat hyödynnettävissä valtakunnallisesti ja siirrettävissä myös perusopetukseen.
Huolenaiheet hankkeen taustalla
Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa toteutetaan suuri tutkintojen ja opetussuunnitelman muutos. Myös uusi lukiolaki ja asetus tulevat voimaan syksyllä 2019. Uudistuksissa on paljon hyviä sisältöjä ja tavoitteita, mutta ne luovat myös haasteita. Uudistukset korostavat nuorten itseohjautuvuutta, vaikka yhä suuremmalla osalla nuorista on puutteita elämäntaidoissa ja itseohjautuvuudessa.
Koulutuspolkujen katkoksellisuus on lisääntynyt erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Syiksi mainitaan mm. epäonnistunut koulutusvalinta, heikko taloudellinen tilanne ja motivaatio-ongelmat. Opintojen keskeytyessä syrjäytymisestä tulee osa elämää. Koulutuksellista syrjäytymistä tapahtuu, koska rajat ovat liian ahtaat. Yhdenmukaisuuden periaate toimii ikäluokan keskialueella. Koulutuksen ulkopuolelle jää kuitenkin yhä useampi.
Uusimman kouluterveyskyselyn mukaan kiusaamista on kaikilla kouluasteilla. Nuoret eivät koe pärjäävänsä elämässä ja kokevat itsensä usein yksinäisiksi. Päihteidenkäyttö on yleistä erityisesti ammattikoululaisilla. Ahdistuneisuus ja mielenterveysongelmat ovat huolestuttavissa määrin lisääntyneet erityisesti tytöillä. Noin puolet kyselyyn vastanneista oppilaista kokee, että opettajat eivät ole kiinnostuneita heidän kuulumisistaan ja että näillä on ylisuuria odotuksia heitä kohtaan.
Perusopetuksessa osa hakee ”pakosta jonnekin” eikä nuorilla ole jatko-opintosuunnitelmia, mikä näkyy keskeyttämisissä. Toisella asteella opiskelu karahtaa siihen, ettei nuorella ole riittäviä valmiuksia itsenäiseen opiskeluun. Opettajien mahdollisuudet vaikuttaa nuorten normeihin ja arvoihin ovat rajalliset. Korjaava toiminta on koulun arkipäivää. Erilainen oppija kohdataan ongelmien kautta.
Yhessä! Yhteisöllisen oppilaitosnuorisotyön kehittäminen Etelä-Savossa -hanketta rahoittaa Etelä-Savon Ely-keskus Euroopan sosiaalirahastosta.
Hankkeen yhteiskunnallinen merkitys ja nuorten tulevaisuus
- opiskelijakirjon kohtaamisen ja ohjaamisen vaatimukset muuttuvat ammatillisen reformin sekä lukiolain ja -asetuksen muutoksen myötä
- oppilaitoksiin tarvitaan nuorten kasvattamiseen pätevöityneitä aikuisohjaajia
- oppilaitosnuorisotyötä ei vielä tehdä toisen asteen oppilaitoksissa, vaikka sille on selkeä tarve
- asteen oppilaitoksissa on opiskelijoita, jotka tarvitsevat tukea elämäntaitoihinsa ja tavoitteelliseen opiskeluun
- tuloksina nuorten osallisuus lisääntyy; nuoret kiinnittyvät oppilaitoksiin, sitoutuvat opiskeluun ja voivat hyvin sekä pääsevät tutustumaan yrittäjyyteen ja suorittamaan opintojaan uudenlaisissa oppimisympäristöissä kuten kolmannella sektorilla