Kaiken se kestää

Kun lehdet ovat täynnä varoituksia heikoista jäistä, ihmismieli etsiytyy automaattisesti kestävämpien aiheiden äärelle. Jo kestävän kehityksen ajatteleminen rauhoittaa mieltä. Kestävän työelämän pohdiskelu tekee olon suorastaan raukeaksi. Onhan työelämä kestoaihe. Jotkut saavat jopa elantonsa kiertämällä puhumassa siitä ja sen kestävyydestä. He korostavat, että työelämä on kestävyyslaji. Pikavoittoja sieltä eivät saa muut kuin konsultit, nuo nykyajan lentojätkät, jotka saapuvat paikalle, kun suma seisoo ja mä en kestä enää.

Heti kärkeen on ilolla todettava, että aina vain suurempi osa nykyajan työstä täyttää myös kestävän kehityksen kriteerit. Monelle työsuoritukselle voidaan myöntää Joutsenlippu-, Leppäkerttu- tai jopa Papukaijamerkki. Yhtenä syynä tähän on päästöjen väheneminen.  Työntekijöistä on tullut pikku hiljaa lähes päästöttömiä olosuhteiden pakosta, kun erilaiset avo- ja tiimikonttorit ovat lisääntyneet.

Toisena syynä on ns. aivotyön lisääntyminen. Asiantuntijaorganisaation tuottamat palvelut ja muut tuotokset ovat enimmäkseen immateriaalisia luomuksia, joiden esillepano ja käyttö eivät vaadi paperia eivätkä ne näin ollen edellytä myöskään mittavia avohakkuita. Se on hyvä asia, sillä yksin jo Xamkin kaltaisen organisaation aivotöiden hedelmien dokumentointi olisi hävittänyt havupuut Suomesta jo kevättalvella 2001. Nyt aivotyö voidaan dokumentoida kätevästi ohueen yläpilveen, josta hengentuotokset voidaan jakaa vaikka kaikille maailman ihmisille ihmeteltäviksi.

Lieväksi ongelmaksi on tosin viime aikoina todettu se, että kun kaikki tuottavat hiki hatussa artikkeleita ja muita hengentuotteita, kukaan ei ehdi muuta kuin oikolukea omia hengentuotoksiaan.  Tunnelinäkö uhkaa, laput putoavat hevoselle päähän. Joillain työpaikoilla mennään tosin niin täyttä ravia, että laput ovat pelkästään eduksi.

Keskustelu jäisi auttamatta yksipuoliseksi, mikäli kestävä ihminen jäisi käsittelemättä. Ihminen ei kestä mitä vain, ihminen voi mennä katki poikki helposti kuin raaka spagetti jos sille päälle sattuu. Ihmisen on todettu TM:n testeissä kestävän parhaiten olomuodossa, joka muistuttaa samaa tilaa, johon vastarakastunut itsensä ajaa.

Kaikki on hyvin, rakkauden kohteessa on pelkkiä hyviä puolia. Siitä ei millään malttaisi pitää näppejään erossa, muita ei tee mieli edes vilkuilla. Siksi työnantajan kannattaa panna kaikki pelimerkkinsä likoon siihen, että työntekijät rakastuvat intohimoisesti sinuun. Kitinät ja kolotukset unohtuvat, kun työntekijä säteilee vastarakastuneen koko voimalla ja tarttuu toimeen kuin toimeen innokkaasti näyttääkseen, että on kaiken tuon rakkauden arvoinen.

Mutta pitää muistaa, että rakkaus alkaa pienistä asioista, se voi roihahtaa tuosta vain. Tarvitaan enemmän pelisilmää kuin pätäkkää. Ilmainen taukokahvi ja sähköpöytä käyvät jo kelpo flirtistä. Ne ovat kuin tanssiinkutsu. Ylimääräinen pitsaslaissi ruokalassa saisi jo sydämen lyömään muutaman ylimääräisen lyönnin. Kestävä suhde olisi jo oraalla. Tiputanssi voisi alkaa.