Kärnäkosken linnoitus 1791 - 1792 Savitaipaleella. Kuva: Manu Eloaho

Kestävästi kehittyvää kulttuurimatkailua

16.12.2018

Miljöömatkailu-hankkeessa työskenneltiin inspiroivien historiallisten kohteiden parissa kulttuurimatkailua kehittäen. Kulttuuriperinnön onnistuneella tuotteistamisella on mahdollista toimia kestävän matkailun periaatteiden mukaisesti sekä osaltaan edistää kestävän kehityksen eri ulottuvuuksia.

Hankkeen kohteet Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa ovat kulttuuriympäristöjä, joihin liittyy kulttuuriperintöarvoja. Mukana olivat Unescon maailmanperintökohde Verla Kouvolassa, Alvar Aallon suunnittelema Tehtaanmäen asuinalue Inkeroisissa, Miettilän kasarmialue Rautjärvellä ja Kärnäkosken linnoitus Savitaipaleella. Tavoitteena oli vahvistaa paikallisia liiketoimintamahdollisuuksia sekä välittää tietoa kulttuuriperinnön merkityksestä.

Kehittämistä yhdessä

Entinen komppaniapäällikön talo ja kunnan toimisto Miettilän kasarmialueella 1881 – 1883 Rautjärvellä. Kuva: Manu Eloaho

Miljöömatkailijat uskovat, että kulttuuriperintö tuo merkityksellisiä sisältöjä matkailuun. Kehittämistyössä on huomioitava sekä matkailijoiden tarpeet että kohteiden kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen edistäminen. Kestävän matkailun periaatteisiin kuuluu paikallisyhteisöjen huomioiminen ja kulttuuriperinnön kunnioittaminen.

Hankkeen toimintatapana oli yhteiskehittäminen paikallisten yhteisöjen ja yrittäjien, sidosryhmien ja kuntatoimijoiden kanssa, mikä edistää osallisuutta ja toiminnan jatkumisen mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Kulttuuriympäristöjen vaaliminen on kulttuurisesti kestävää kehitystä. Sen säilyttäminen tuleville sukupolville mahdollistaa ihmiskunnan kehityskaaren hahmottamisen. Kerrokselliset kulttuuriympäristöt ovat osa inhimillistä itseymmärrystä ja eräänlaista todellisuuden hahmottamista. Millaisesta maailmasta konkreettiset menneisyyden merkit kertovat, mitä ne merkitsevät minulle, kaupungille, kansakunnalle?

Käyttö edistää säilymistä

Vanhojen rakennusten käyttäminen edistää niiden säilymistä. Uusien käyttötarkoitusten löytäminen ja rakennusten kunnostaminen autenttisia materiaaleja mahdollisuuksien mukaan vaalien on resursseja säästävää ja siten ekologisen kestävyyden edistämistä. Rakennusten käytön muutokset erilaisten toimintojen paikaksi mahdollistaa monipuolisempien palveluiden toteuttamisen matkailijoille.

Kulttuuriperinnön laadukas ja kohdetta kunnioittava tuotteistaminen matkailun tarpeisiin voi edistää matkailua ja toimia tiedonvälittäjänä. Matkakohteiden ympärille paketoitavat teemakierrokset, kahvitukset, ostos- ja yöpymismahdollisuudet pidentävät kohteessa vietettyä aikaa. Se hyödyttää paikallistaloutta ja lisää yhteisön elinvoimaa ja tuo työllistymismahdollisuuksia. Eikö tämä ole taloudellisesti kestävää kehitystä?

Vapaaehtoistyö kiinnostaa

Unescon maailmanperintökohde Verla. Kuva: Manu Eloaho

Jokaisessa kohteessa paikallisten ihmisten ja yhdistysten merkittävä rooli kulttuuriperinnön vaalimisessa nousi esiin. Vapaaehtoiset osallistuivat esimerkiksi niittotalkoisiin, tapahtumien järjestämiseen ja tiedonvälitykseen.

Jos kulttuuriympäristö koetaan merkityksellisenä, sen hoitoon halutaan osallistua. Kulttuuriympäristöt ovat hyvinvoinnin lähteitä ja mahdollistavat osallisuuden kokemisen ja yhdessä tekemisen. Rakennusten uusiokäyttö luo lisää tekemisen paikkoja myös paikallisille. Nämä kaikki edistävät sosiaalisen kestävyyden toteutumista.

Ylisukupolvisia viestejä

Kulttuurihistorialliset kohteet ovat ylisukupolvisia viestejä, jotka auttavat ihmistä hahmottamaan sekä historian prosesseja ja että omaa aikaansa. Ne eivät välttämättä kuitenkaan avaudu yksinään ymmärrykselle, vaan tarvitaan tavoittavaa tiedonvälitystä ja innostuneita oppaita, jotka auttavat sijoittamaan kohteet laajempaan kontekstiin. Palveluilla ja aktiviteeteilla houkutellaan kävijät viipymään ja muodostetaan miljööstä elämys.

Kulttuuriperinnön säilymistä edistävä sekä ymmärrystä lisäävä kulttuurimatkailu voi toteuttaa kaikkia kestävän kehityksen osa-alueita. Inspiroidutaan kulttuuriperinnöstä, matkaillaan kestävästi sekä edistetään yhteisen hyvän säilymistä!

Miljöömatkailu-hanke

hallinnoija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Saimaan ammattikorkeakoulu. Maaseutuvirasto, Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahasto. 1.1.2017 – 31.12.2018.

Lähteet:

United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization & World Heritage Convention: UNESCO World Heritage and Sustainable Tourism Programme. https://whc.unesco.org/uploads/activities/documents/activity-669-7.pdf

UNWTO, World Tourism Organization: Global Code of Ethics for Tourism. http://ethics.unwto.org/content/global-code-ethics-tourism

UNWTO, World Tourism Organization: Sustainable Development of Tourism. http://sdt.unwto.org/content/about-us-5

Valtioneuvoston kanslia. Kestävän kehityksen verkkosivusto. https://kestavakehitys.fi/etusivu

Metsähallitus, Luontopalvelut & UNESCOn maailmanperintökohteet Suomessa: Kestävän matkailun periaatteet. Kansallispuistot, luonto- ja historiakohteet sekä maailmanperintökohteet 2016. https://julkaisut.metsa.fi/assets/pdf/lp/Esitteet/kestavan-matkailun-periaatteet.pdf

Kulttuuriympäristöstrategia 2014–2020. Valtioneuvoston periaatepäätös 20.3.2014. Opetus- ja kulttuuriministeriö & Ympäristöministeriö. http://hdl.handle.net/10138/43197

Kirjoittanut Laura Lehtinen

Kirjoittaja työskentelee TKI-asiantuntijana Miljöömatkailu-hankkeessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.