Business-Akatemia leipoo uutta yrittäjyyttä. Kuva: Business-Akatemia/Linda Jaatinen

Liiketoiminnan synnyttämisen tuska

07.03.2018

Yrittäjyydelle on ladattu paljon toiveita työllistymisen väylänä. Uusi liiketoiminta nähdään myös talouden ja yhteiskunnan uudistumisen lähteenä. Artikkeli tarkastelee nuoren aikuisen yrittäjyysvalmennusta yksilön näkökulmasta.

Kaakkois-Suomessa on satsattu paljon yrittäjyyden edistämiseen. Xamk on kehittänyt parin vuoden ajan Kymenlaaksoon avointa yrittäjyysvalmennusmallia yhdessä kumppaneidensa kanssa. Valmennusyhteisö kulkee nimellä Business-Akatemia. Kokemuksia on kertynyt jo yli sadan alle 30-vuotiaan yrittäjyyspolulta. Tämä artikkeli pohjautuu yhden yrittäjyysvalmennettavan syvähaastatteluun. Haastateltavan toivomuksesta häneen viitataan anonyymisti.

Sulo Seikkailija yrittää

Liiketoiminnan suunnittelu ja aloittaminen työttömänä on haastavaa: kamppailua oman arvomaailman kanssa, välien selvittelyä perheen perinteisten ajatusmallien kanssa, selvittelyjä työvoimaviranomaisten kanssa, oman elämän- ja taloudenhallinnan haasteita, epäonnistumisia ja onnistumisia ensimmäisten asiakkaiden kanssa.

Käsityöhön perustavaa liiketoimintaa rakentavan esimerkkivalmennettava Sulo Seikkailijan (nimi muutettu) kokemukset voi ryhmitellä henkilötekijöihin, yritystoiminnan eri toimintoihin ja toiminnan ympäristöön liittyviin asioihin. Seuraavassa esitellään päällimmäiset tuskan aiheet ja toimivimmat lääkkeet.

Tuskan aiheita ja lääkkeitä

Henkilötekijöissä tuskaa aiheuttavat omat ajatusmallit. Sulo tykkää tehdä hienoja tuotteita, mutta unohtaa, että liiketoimintaan liittyy paljon muutakin, mm. heprealta tuntuvaa byrokratiaa. Tätä tuskaa on lääkinnyt oivallus, että hän tekee tuotteet kuitenkin myytäväksi.

Meri Valta ja Ari Lindeman kannustamassa Ksaon BA-tilassa. Kuva: Business-Akatemia/Tiina Ikkonen

Erityisesti rohkeat kokeilut asiakkaiden toiveiden mukaisten kokonaan uusien tuotteiden luomiseksi ovat hälventäneet epävarmuutta. Ymmärrys liiketoiminnan vaatimasta laaja-alaisesta osaamisesta on vahvistunut helpottaen tuskia byrokratian kanssa.

Liiketoiminnan osa-alueista eniten harmaita hiuksia Sulolle tuottaa markkinointi. Teini-iän työkokemukset ”tuotteiden tuputtamisesta” puhelinmyynnissä kummittelevat edelleen. Sulo ei haluaisi eikä osaa markkinoida tuputtamalla, eikä se sovi yhteen hänen tuotteidensa imagon kanssa.

Yrittäjyysvalmennuksessa Sulo on oppinut näkemään, että markkinointia on monenlaista. Hän voi markkinoida omalla tavallaan, persoonallisesti, ja hyödyntää esimerkiksi oman liiketoiminnan tarinallistamista ja sisältömarkkinointia. Apuakin on saavilla, kaikkea ei tarvitse tehdä yksin.

Käsityöläistaustainen Sulo tuskaili yrittämällä tehdä kaiken tuotantoon liittyvän itse. Hän oppi, että niin ei voi saavuttaa kannattavaa liiketoimintaa. Tai voisi, mutta tuotteiden tulisi olla todella uniikkeja ja arvokkaita.

Parempi käsitys oman alan liiketoimintaympäristöstä ja verkostoista sai huomaamaan, että käsityön leiman voi säilyttää tuotteissa, vaikka osia siitä valmistavat toiset. Sulolle selvisi, että kannattavan liiketoiminnan synnyttäminen edellytti sarjatuotantovalmiuksien luomista verkoston avulla.

Sopivatko työttömyys ja yrittäjyys yhteen?

Liiketoimintaa synnyttävän työttömän nuoren henkilön suurin tuska tuntuu olevan elämänhallinta työttömyysturvan ja yrittäjyyden ristipaineessa. Sulon kokemusten mukaan etenkin kevytyrittäjyyden määrittely on hyvin sekavaa ja henkilösidonnaista. Tästä aiheutuu jatkuvaa kitkaa niin kauan kuin yritystoiminta on vakiintumatonta. Sulon mielestä tukisysteemien tulisi ottaa huomioon vaikea lähtötilanne. Hänen sanojensa mukaan: ”Tyhjästä [ei rahaa, ei verkostoja] on hankala lähteä.”

Sulon ja Business-Akatemian kokemusten perusteella olisi tärkeää kehittää Suomeen työttömyyden ja yrittäjyyden paremmin niveltävä malli. Esimerkiksi Belgiassa voi synnyttää yritystä 18 kuukauden ajan siten, että saat normaalin työttömyysturvan etkä ole työttömänä työnhakijana ja kerrytät yritystuloa kuten urheilija kerryttää palkintorahoja urheilijarahastoon. Kun yritystoimintaa jatkaa jakson päätyttyä, niin saa kertyneen yritystulon yrityksesi alkupääomaksi.

Sulo ja Business-akatemian valmentajat näkisivät tällaisen mallin mielellään aktiivimalli kakkosessa tai kolmosessa.

Business-Akatemia

Kumppanit: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kouvolan seudun ammattiopisto, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kouvolan Aikuiskoulutuskeskus

Rahoittaja: Euroopan sosiaalirahasto

Kesto: 1.10.2015-30.9.2018

Kirjoittanut Ari Lindeman

Kirjoittaja työskentelee tutkimuspäällikkönä ja Business-Akatemia-hankkeen projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.