Peli-idean prototyypin esittelyä lakutehtailija Timo Nisulalle. Kuva: Markus Myllylä

Pelillisyys ja yritysyhteistyö tukevat nuorten kehitystä

08.10.2018

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhdessä toteuttaman Matti-hankkeen pelillisyyden pajoilla nuoret toteuttivat yritystoimeksiantoja yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa. Syntyi tuloksia ja innovaatioita.

Matti – Miesten matkat työhön -hankkeessa toteutettiin pelillisyyden pajat touko-kesäkuun aikana vuonna 2018. Yhteistyökumppani on Parik-säätiö, joka toteuttaa työpajatoimintaa monimuotoisesti Kymenlaakson alueella ja tarjoaa matalan kynnyksen työkokeilumahdollisuuden työttömille nuorille aikuisille.

Ihmisten toisilleen tarjoama apu ja tuki kohentavat terveyttä kaikissa elämänvaiheissa, ja sosiaalisesti toimeliaat ihmiset voivat keskimäärin paremmin kuin vähemmän aktiiviset. Myös tietynlaisessa yhteisössä eläminen tai tiettyyn osakulttuuriin kuuluminen voi vaikuttaa yksilön terveyteen (Martelin, Hyyppä, Joutsenniemi & Nieminen 2009).

Pelillisyyden pajoilla ryhmätyö sekä yhdessä tekeminen olivat pajojen toteutuksen kannalta oleellisia; yhdessä tekemisen ja onnistumisen kautta tuotetaan elämyksiä, jotka kohentavat nuorten aikuisten motivaatiota ja aloitekykyä hakeutua jatkokoulutukseen tai työelämään.

Tuumasta toimeen

Pelillisyyden pajojen työskentelytila. Kuva: Johanna Bär

Pelillisyyden pajat tarjoavat nuorelle oppimis- ja kehittymispolun, jonka tavoitteena on koulutus- ja työllistymissuunnitelmien tukeminen sekä oman osaamisen tunnistaminen. Pajoilla tutustuttiin tuotesuunnitteluprosessiin ja luovaan ongelmanratkaisuun pelillisin menetelmin.

Pajat järjestettiin Parik-säätiön tiloissa, jota varten luotiin yhdessä nuorten kanssa väliaikaiset toimitilat. Asiakaslähtöisyys on pelillisyyden pajojen toiminnan kulmakivi, joten tilasuunnitelman ja sen sisältämät kalusteet nuoret saivat valita itse. Näin nuoret sitoutettiin toimintaan jo pajojen alkuvaiheessa ja nuoret saivat aidon vaikutusmahdollisuuden toimintaympäristön luomiseen.

Ennen yritystoimeksiantojen toteuttamista pidimme valmennuskertoja eri ohjelmistojen parissa sekä kävimme läpi toimeksiantojen vaatimaa suunnitteluprosessia askel askeleelta. Yhdessä tekeminen ja ryhmätyö ovat isossa roolissa pajojen kokonaiskulussa; kaikki osallistujat voivat vaikuttaa pajoilla toteutettaviin asioihin sekä tuoda mielipiteensä julki, sillä nuoret sekä pajojen ohjaajat nähdään samanarvoisina.

Yritysten toimeksiannot

Kuvakaappaus Parik-säätiölle tehdystä sovelluksesta. Klikkaa kuva suuremmaksi. Kuva: Markus Myllylä

Pelillisyyden pajoilla yhtenä tavoitteena oli ratkaista yritysten antamia toimeksiantoja pelillisin keinoin. Toimeksiantoja saatiin Kouvolan Lakritsi Oy:ltä sekä Parik-säätiöltä. Kouvolan Laku halusi nettisivuillaan toimivan pelillistetyn ratkaisun, jonka olisi tarkoitus mainostaa Kouvolaa ja yritystä. Parik-säätiöltä saatiin idea pelillistää heidän Ekomaa-toimipisteensä kierrätystavaran vastaanoton ohjeistus.

Parik-säätiön toimeksiannon ratkaisu oli suhteellisen helppo, sillä he halusivat juuri tietynlaisen sovelluksen. Kouvolan Lakun toimeksiannossa ideointia tarvittiin enemmän.

Ideoista tehtiin äänestys, joista parhaat valittiin jatkomietiskelyyn ja niiden joukosta yksi idea prototyyppitoteutukseen. Näin syntyi peli-idea nimeltä ”Laku-Clicker”, joka esiteltiin lakutehtailija Timo Nisulalle. Nisula piti ideoista ja oli valmis lähtemään mukaan jatkokehitykseen, jos rahoitusta ja sopivia tekijöitä löytyisi.

Kuvakaappaus Kouvolan Lakulle tehdystä Laku-Clicker -pelin prototyypistä. Klikkaa kuva suuremmaksi. Kuva: Markus Myllylä

Voimavarojen ja työelämävalmiuksien tehostaminen

Pajoille osallistuvilla asiakkailla on mahdollisesti hyvinkin paljon toisistaan poikkeavia kykyjä, joten henkilökohtaisten taitojen sekä kykyjen kartoitus on olennaista pajatoiminnassa. Keskustellessamme nuorten kanssa ryhmässä sekä henkilökohtaisesti kunkin osallistujan suunnitelmista työpajajakson jälkeen, havaittavissa oli motivaation nousua jatkopolkuja ajatellen; osa nuorista harkitsi hakeutuvansa pelialan koulutukseen ja halusi lisää tietoa koulutusmahdollisuuksista.

Pajojen kokonaiskulku, alusta loppuun, rakentui nuorten osallistujien ympärille. Nuorten osallisuus sekä rakentava toiminta mahdollistavat myös pelillisyyden pajojen kehittymisen; pajojen toimintamalli, sisältö ja rakenne ei ole staattinen, vaan muokkautuu ja kehittyy yhdessä sen käyttäjien kanssa.  Pelillisyyden pajojen pohjalta loimme vaiheistetun toimintamallin Parik-säätiön käyttöön. Yksityiskohtainen toimintamalli ohjaa pajojen toteutusta alusta loppuun, asiakkaiden tarpeet huomioiden. Malli voidaan siirtää myös muiden organisaatioiden käyttöön.

Lähteet:

Bamming, R. 2017. Aluehallintovirastojen julkaisuja 30/2017, Työpajatoiminta 2016, Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset. Vaasa 2017.

Saatavissa: https://www.tpy.fi/site/assets/files/1234/ty_pajatoiminta_2016.pdf [viitattu 24.9.2018]

Martelin, T., Hyyppä, MT., Joutsenniemi, K. & Nieminen, T. 2009. Hyvä kumppani ja kivat kaverit tuovat terveyttä arkeen, Elämä pelissä. Terveyskirjasto, Kustannus Oy Duodecim 2018.

Saatavissa: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=onn00107 [viitattu 24.9.2018]

 

Ote Parik-säätiölle luodusta toimintamallista. Kuva: Ilari Salomaa

Kirjoittaneet Ilari Salomaa, Markus Myllylä ja Jaana Poikolainen

Salomaa ja Myllylä ovat projektityöntekijöitä ja Jaana Poikolainen projektipäällikkö Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.