Sukupuolisensitiivinen ohjaus edistää sosiaalisesti kestävää kehitystä

Ihmisten ammatillisten unelmien toteutuminen on pitkälti kiinni hyvästä ja ihmistä kannustavasta ohjauksesta. Ohjauksesta, joka huomioi yksilölliset intressit, kiinnostukset ja luontaiset taipumukset arvottamatta niitä sen enempää sukupuolen tai unelman realistisuuden toteutumisen näkökulmista. Hyvin toteutettu kannustava ohjaus luo pohjaa kestävälle kehitykselle myös yhteiskunnallisesti. Hyödyn saajina ovat sekä ihmiset että organisaatiot.

Suomen YK-liitto on verkkosivuillaan kuvannut YK:n jäsenmaiden vuonna 2015 laatiman Kestävän kehityksen tavoiteohjelman palapelinä, jonka yhtenä palana on sosiaalinen kestävyys.

Sosiaalisesti kestävällä kehityksellä pyritään ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutumiseen sekä koulutuksen, toimeentulon ja terveydenhuollon riittävään tasoon yhteiskunnallisen osallisuuden takaamiseksi. Sosiaalinen kestävyys yhdessä taloudellisen ja ekologisen kestävyyden kanssa muodostavat kestävän kehityksen määritelmän.

Ohjauksessa sosiaalisesti kestävän kehityksen alkulähde asemoituu ihmisten kohtaamisen taitoon ja siihen, ettemme tee määrittelyjä ja valintoja ihmisen puolesta, vaan annamme tilaa ihmisten itsensä näköisille valinnoille ja osaamme ohjauksen avulla saattaa ihmiset ja yhteiskunnan tarpeet samaan palapeliin.

Sukupuolisensitiivinen työote ohjauksessa

“Naisista ei tule lentäjiä” sanoivat lentokapteeni Maritsa Lindroosin vanhemmat tyttärelleen, kerrotaan Helsingin Sanomissa 27.11.2018 tai “Kyllähän lapset minut tunnistavat. Olen ainoa täällä, jolla on parta.” kertoo Juho Alhokoski työstään lastenhoitajana päiväkodissa Helsingin Sanomissa 8.10.2018.

Lehtiartikkelit kuvaavat hyvin perinteisiä ajattelumalleja sukupuolittuneista ammateista. Ajattelumallit perustuvat yhteiskunnassa kauan eläneisiin perinteisiin, niin vanhempien, kuin ammattilaistenkin keskuudessa. Sen sijaan että ohjauksesta ja ammateista ajatellaan miesten ja naisten ammatteina, tulisi ammatin- ja uravalintoja miettiä sukupuolisensitiivisesti mielenkiinnon, taipumusten ja osaamisen näkökulmista.

Tilastokeskuksen tuoreessa artikkelissa todetaan myös, että vain 9,3 % palkansaajista työskentelee tasa-aloilla, eli aloilla, joissa on tasapuolisesti naisia ja miehiä. Naisten ja miesten ammatteihin jako syntyy jo varhain ennen ammatinvalintaa ja siitä syystä kasvattajien ja ohjaajien on huolehdittava tietoisesti sukupuolisensitiivisestä puheesta ja mallien esille nostamisesta.

Suomi ei yksin kamppaile asian kanssa, sillä kaikissa OECD-maissa koulutusalat ovat eriytyneitä, mutta huolestuttavinta on se, että Suomi eriytyminen on kansainvälisesti verrattuna voimakasta ja jäljessä muita Pohjoismaita.

Ohjauksen sukupuolisensitiivisellä työotteella voidaan tietoisesti purkaa, avata ja laajentaa sukupuolittuneita käyttäytymismalleja ja sukupuolirooleja ja sitä kautta vaikuttaa koulutuksen ja työelämän eriytymiseen. Sukupuolisensitiivisyys ei tarkoita sukupuolineutraaliutta tai sukupuolierojen häivyttämistä, vaan stereotypioiden kyseenalaistamista, sukupuoliroolien syrjään laittamista ja uudenlaisten mahdollisuuksien avaamista.

Sosiaalisesti kestävä ohjaus edellyttää sukupuolisensitiivisyyttä ja pakottaa myös ohjaajan tarkastelemaan kriittisesti omia arvojaan ja asenteitaan, jotta ohjaustilanteissa olisi mahdollista vastata kannustavasti lapsen, nuoren tai aikuisen kysymykseen ”Voiko minusta tulla merikapteeni, kasvattaja, insinööri tai kampaaja?”.

Arvot ja merkitykset tulevaisuuden rakentumisessa

Humanistien näkökulmasta sosiaalisesti kestävän kehityksen toteutumisen avainasemassa onkin riittävän ajoissa aloitettu, kannustava ohjaus. Oikein valituilla ohjausmenetelmillä yksilöille annetaan tilaa ja tukea rakentaa henkilökohtaista arvomaailmaa sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämiseksi. Arvot ja merkityksellisyyden kokemukset ovat olennaisia tekijöitä pohdittaessa sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan rakentumista.

Kestävän kehityksen tavoitteiden, kuten köyhyyden poistamisen, ilmastonmuutoksen pysäyttämisen tai sukupuolten välisen tasa-arvoisuuden saavuttamisen merkitystä tulee korostaa, sillä merkityksellisten asioiden ympärille rakentuu unelmia, joista kehittyy edelleen suunnitelmia ja konkreettista toimintaa.

Tulevaisuudessa työn ennustetaan muuttuvan pirstaleiseksi ja yrittäjämäiseksi, jolloin henkilökohtaisia arvoja kunnioittava työ ja räätälöity osaaminen helpottavat työelämässä selviytymistä.

Alat, joilla on työvoimapulaa, ovat pikkuhiljaa heräämässä työvoiman saatavuuteen myös sukupuolisensitiivisyyden kautta. Perinteisesti sukupuoliroolittuneiden alojen työnantajilla ilmenee usein pelkoja sosiaalitilojen rakentamisesta aiheutuvista lisäkustannuksista tai työyhteisön suhtautumisesta, mutta uudenlaisella asennoitumisella voidaan nähdä eri sukupuolten osaamiseen perustuva hyöty työyhteisölle niin imagon rakentumisessa kuin kilpailullisestikin.

Sukupuolisensitiivisyyden huomioiminen ohjauksessa, rekrytoinneissa ja työyhteisöjen käytännöissä tuottaa parhaimmillaan tyytyväisiä, työhönsä sitoutuneita työntekijöitä, jotka ovat menestyvien, hyvin toimivien yritysten ja yhteisöjen paras kilpailuvaltti sosiaalisesti kestävässä yhteiskunnassa.

Lähteet:

Buber, M. 1993.  Sinä ja minä. Juva: WSOY.

Helsingin Sanomat 8.10.2018 ja 27.11.2018

Keskipetäjä, M, & Vitting, M. 2018. Alle viidennes opiskelijoista opinnoissa joissa tasaisesti naisia ja miehiä – koulutus¬alojen eriytyminen jatkuu. Tilastokeskus.

Setlementtiliitto ry

Suomen YK-liitto