Suomalainen pohjavesi on yleensä laadultaan hyvää. Pohjavesialueista kuitenkin noin 350 on nimetty riskialueeksi. Kuva: Manu Eloaho

Pohjaveden laatua seurataan uusin menetelmin Etelä-Savossa

07.03.2018

Pohjaveden laadun seurantaan kehitettävillä uusilla näytteenottimilla ja veden laadun mittausmenetelmillä saadaan entistä nopeammin ja tarkemmin tietoa pohjavesien tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Reaaliaikainen tieto pohjaveden laadusta edistää myös vesihuollon ympäristöturvallisuutta ja toimii päätöksenteon apuna.

Suomen pohjavesivarat ovat runsaat ja pohjavesi on yleensä laadultaan hyvää. Pohjavesialueista kuitenkin noin 350 on nimetty riskialueeksi. Etelä-Savon 154 tärkeästä tai vedenhankintaan soveltuvasta pohjavesialueesta 19 on nimetty riskialueeksi. Alueiden määrä on lisääntynyt 12:lla vuodesta 2009. Riski pohjavedelle voi aiheutua muun muassa pilaantuneista maa-alueista, liikenteestä, asutuksesta, yritystoiminnasta, maa-ainesten otosta sekä maataloudesta.

Pohjavesivarojen suojelemiseksi ja hyvälaatuisen veden turvaamiseksi kuluttajille on tärkeää tunnistaa ja arvioida pohjavettä uhkaavat riskit.

– Pohjaveden laatua on tärkeää seurata kattavasti pohjavesialueella, jotta voidaan ajoissa toimia ennen kuin syystä tai toisesta saastunut pohjavesi on saavuttanut varsinaisen pohjavedenottokaivon. Laadun seurannan kehittämisen toivotaan tuovan parannusta riskien hallintaan, toteaa rahoitusasiantuntija Esa Pekonen Etelä-Savon ELY-keskuksesta.

Uusia kustannustehokkaita monitorointimenetelmiä

Perinteisesti pohjavettä tutkitaan ottamalla vesinäyte pumpulla pohjaveden havaintoputkesta.

Pumppaus kuitenkin aiheuttaa havaintoputkessa veden sekoittumista, jolloin on vaikeaa saada tietoa muun muassa pohjaveden kerrostuneisuudesta. Lisäksi pohjavedessä voi esiintyä yhdisteitä niin pieninä pitoisuuksina, ettei niiden havaitseminen onnistu vesinäytteestä.

Uumo-hankkeessa monitoroidaan uusilla menetelmillä pinta- ja pohjaveden laatua. Kuva: Manu Eloaho

Uusilla veden laadun mittausmenetelmillä ja näytteenottimilla saadaan entistä tarkemmin ja monipuolisemmin tietoa pohjavesien tilasta ja tapahtuvista laadun muutoksista. Reaaliaikainen ja jatkuvatoiminen vedenlaadun mittaus mahdollistavat nopeamman reagoinnin vedenlaadun muutoksiin.

Uusilla menetelmillä saadaan myös tietoa yritysten riskinarvioinnin tueksi. Kokonaisvaltainen reaaliaikainen kuva pohjaveden laadusta edistää vesihuollon ympäristöturvallisuutta. Uudet potentiaaliset menetelmät tarjoavat myös liiketoiminta- ja palvelutuotantomahdollisuuksia eteläsavolaisille yrityksille.

Menetelmien testausta Mikkelissä ja Rantasalmella

Uumo-hanke kehittää uusia ja kustannustehokkaita pohjavesien näytteenotto- ja monitorointimenetelmiä pohjaveden laadun seurantaan. (www.xamk.fi/uumo) Hanke alkoi vuoden 2018 alussa ja se kestää vuoden 2019 loppuun. Tutkimushankkeen tuloksena saadaan tietoa pohjaveden laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä uusien mittaus- ja analysointimenetelmien soveltuvuudesta pohjaveden monitorointiin. Hankkeen demonstraatiokokeita tehdään muun muassa Mikkelissä ja Rantasalmella.

Kirjoittaneet Riina Tuominen ja Hanne Soininen

Kirjoittajat työskentelevät Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Riina Tuominen on projektipäällikkö Uudet innovatiiviset menetelmät pohjavesien laadun monitorointiin – Uumo -hankkeessa, jota rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan unionin aluekehitysrahastosta, Mikkelin Vesiliikelaitos ja Rantasalmen kunta. Hanne Soininen on tutkimuspäällikkö ”Metsä ja ympäristö – puhdas ja älykäs tulevaisuus” -hankkeessa, jota rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan unionin aluekehitysrahastosta.