Digitalisaation voittajat

Digitoinnilla tarkoitetaan paperisen tiedon saattamista digitaaliseen muotoon. Sen menetelmiä on esimerkiksi ammattikorkeakoulun Mikkelin kampuksella kehitetty jo toista kymmentä vuotta.

Kehitystyö jatkuu edelleen tähtäimessä koneälyyn pohjautuvat ratkaisut, jotka nopeuttavat massadigitointia huolehtien samalla avainsanojen eli metatietojen avulla tapahtuvan tiedon myöhemmän hyödyntämisen. Tällöin liu’utaan jo digitalisoinnin alueelle.

Digitalisaatio puolestaan tarkoittaa laajamittaista toimintatapojen muutosta, jossa erilaisia digitaalisia ratkaisuja hyödynnetään yksilön, organisaation ja yhteiskunnan toiminnassa.

Valtioneuvoston raportissa Osaaminen ja työllisyys digimurroksessa (24/2017) selvitetään digitalisaation vaikutuksia työllisyyteen, työvoiman osaamisvaatimuksiin ja työtehtäviin. Siinä etsitään myös uusia digitaalisen liiketoiminnan kasvualoja. Varmalta näyttää, että datan jalostamisen merkitys liiketoiminnassa kasvaa. Kysymys kuuluukin, kuka osaa jalostaa tietoa niin, että se tuottaa kustannustehokkaita ja asiakkaita kiinnostavia ratkaisuja.

Raportti antaa miettimisen aihetta myös ammattikorkeakoulujen opetukselle ja tki-toiminnalle. Miten tulisi vastata skenaarioon, jossa digitalisaation myötä työ entisestään pirstaloituu ja yhä useamman on haettava toimeentulonsa eri lähteistä yhdistäen esimerkiksi osa-aikaista työtä ja mikroyrittäjyyttä? Miten varmistetaan, että koulutus vahvistaa tulevaisuuden työelämätaitoja, kuten vuorovaikutus ja viestintä, itsensä johtaminen, kokeilevuus, yrittäjähenkisyys ja vaihtoehtojen etsiminen? Kuinka myös pienet ja keskisuuret yritykset pysyvät digikelkassa?

Vaikka esimerkiksi digitaalisen kaupan mahdollisuudet olivat tunnistettavissa samaan aikaan kuin internet alkoi yleistyä eli 1990-luvulla, joutui suomalainen kauppa yllätetyksi yli rajojen tapahtuvan verkkokaupan suosiosta. Verkkokaupassa on sitä paitsi luultavasti kyse vasta ensimmäisestä isosta kaupan toimintatapaa ravisuttavasta digitalisaation tuomasta muutoksesta.

Toisaalta voidaan sanoa, että sen mitä suomalainen kauppa on hävinnyt verkkokaupassa ulkomaille, ovat suomalainen kartonkiteollisuus ja logistiikka-ala voittaneet huolehtimalla verkko-ostosten pakettien toimittamista asiakkaalle nopeasti ja ehjänä.

Digitalisaatio siis sekä hävittää että luo uusia työpaikkoja ja -tehtäviä. Työmarkkinoilla on nähtävissä siirtymä, jossa tutkintojen sijaan korostuu yhä enemmän työntekijän osaaminen. Tämä luo kysyntää nopealiikkeiselle täydennyskoulutukselle ja tutkintojen osille. Toivottavasti verkko-opintojen globaali tarjonta ei yllätä meitä samalla tavalla kuin kävi kaupan alalle.

Virtuaalisen opetuksen yleistyminen on ollut verkkaista siitä huolimatta, että sen kehittämistä on jo vuosia tuettu avokätisellä erillisrahoituksella (esimerkiksi VirtAmk).  Entä kuinka nopeasti koneäly saa hoitaakseen esimerkiksi tenttien tarkastamisen rutiinin vapauttaen näin opettajan työaikaa muuhun, esimerkiksi henkilökohtaiseen ohjaukseen, opetussisältöjen kehittämiseen tai oman alansa työelämää uudistavaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan osallistumiseen?