Etelä-Savon älykkään erikoistumisen strategian kärkiä ovat metsä, vesi ja ruoka. Kuva: REM Consult

Hyvät käytännöt toteuttavat älykkään erikoistumisen strategiaa

10.06.2019

Älykkään erikoistumisen strategialla tarkoitetaan alueen omien vahvuuksien tunnistamista ja käyttämistä alueen kilpailuetuna. Onnistumisen kannalta strategian toimeenpano on ratkaisevan tärkeää, samoin kuin alueen toimijoiden tietoisuus strategiasta. EmpInno-hankkeessa sovelletuilla keskinäisen oppimisen ja verkostoitumisen työkaluilla näitä tekijöitä on pyritty kehittämään.

Älykkään erikoistumisen strategioita laativat kansalliset ja alueelliset viranomaiset edistääkseen yrittäjyyttä sekä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen tehokasta käyttöä. Lähes puolet alueista kohtaa toimeenpanossa kuitenkin saman tyyppisisä ongelmia, kuten kohderyhmien, erityisesti pk-yritysten ja korkeakoulujen, osallistamisen strategioiden toteutukseen.

Strategioiden onnistunut toteuttaminen riippuu myös innovaatioita välittävien organisaatioiden eli kehittämisorganisaatioiden, korkeakoulujen ja järjestöjen toimintakyvystä. Usein niillä ei ole riittäviä valmiuksia eikä resursseja strategioiden tehokkaaseen toteutukseen.

Itämeren alueen kaupunkien ja alueiden tukena

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin Pienyrityskeskus on mukana kansainvälisessä EmpInno-hankkeessa, joka osaltaan edistää keskisuurten kaupunkien ja alueiden älykkään erikoistumisen strategioiden toteutusta Itämeren alueen maissa.

Laaja kansainvälinen asiantuntijaverkosto tukee hyvien käytäntöjen leviämistä. Kuva: REM Consult

Hankkeessa yhdistetään alueviranomaisten ja kehittäjäorganisaatioiden tietämystä kehittämällä keskinäisen oppimisen välineitä ja hyödyntämällä toisten hyviä käytäntöjä. Tavoitteena on tuoda älykkään erikoistumisen strategiat ja yritysten liiketoiminta lähemmäs toisiaan sekä vahvistaa alueiden innovaatiotoimijoiden ja pk-yritysten keskinäistä ja kansainvälistä yhteistyötä.

Käytännössä jokainen kumppaniorganisaatio on nimennyt yhden tai useamman asiantuntijan lisäämään tietämystä älykkään erikoistumisen strategiasta paikallisten ja alueellisten sidosryhmien keskuudessa. Asiantuntijoiden yhteistoiminnan kautta on syntynyt kansainvälinen asiantuntijaverkosto, joka jakaa tietojaan mm. dokumentoimalla toimivia valmennustyökaluja.

Hankekumppanit ovat järjestäneet alueillaan tai kaupungeissaan innovaatioprojektien tiedotustapahtumia ja antaneet strategian toimeenpanoa koskevaa kirjallista palautetta alueellisille viranomaisille. Niille on laadittu myös suosituksia siitä, miten kansainväliset hyvät käytännöt ja kokemukset voitaisiin alueella hyödyntää.

Toimintamuodot testattavina

Hanke on testannut uusia yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteisten tutkimus-ja kehitystyöpajojen toimintamuotoja, jotka perustuvat muiden hankekumppaneiden hyviin käytäntöihin, mutta ovat paikallisiin olosuhteisiin mukautettuja.

Pk-yrityksille on etsitty soveltuvia välineitä mm. viennin kasvattamiseksi ja digitalisaation hyödyntämiseksi. Innovaatiotoimijoille ja yrityksille on luotu uusia yhteistyömahdollisuuksia järjestämällä kansainvälisiä verkostoitumismatkoja valituilla toimialoilla.

Itämeren maissa strategioiden toteutustavat vaihtelevat kuitenkin laajasti ja alueet ovat vielä älykkään erikoistumisprosessin eri vaiheissa. Osalle alueista käsite on uusi ja käytännön kokemusta strategioiden suunnittelusta ja täytäntöönpanosta on vain vähän. Tietojenvaihto ja menetelmien vertailu onkin entistä tärkeämpää, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön ja älykkään erikoistumisen perusajatus toteutuu.

EmpInno-hankkeen työkaluihin ja tunnistettuihin hyviin käytäntöihin voi tutustua sivulla http://empinno.eu/good-practices

 

Kirjoittanut Jari Karjalainen

Kirjoittaja työskentelee TKI-asiantuntijana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa.