Eipä hosuta, otetaan ensin selvää!

Kehittämisen perustana täytyy olla tietoa siitä, mitä oikeastaan pitäisi kehittää. Pelkkien mielikuvien perusteella ei kannata suunnitella, saati toteuttaa toimia. Prosessin perustaksi on kerättävä ajantasaista tietoa kehittämisen kohteista, jotta tehty työ ei valu hukkaan.

”Muutoksen maailmassa yksi asia on muuttumaton: taukoamaton muuttuminen”, kerrotaan kreikkalaisen Herakleitoksen sanoneen. Nyt, noin 2500 vuotta myöhemmin muutoksen vauhti on kiivas. Työelämän on pystyttävä muuttumaan samassa tahdissa tekniikan kehityksen, väestön ikärakenteen muutoksen ja monen muun tekijän kanssa.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta osaltaan tukee tätä muutosta. Hankkeissa kehitetään työelämää yhteistyössä erilaisten työelämän toimijoiden kanssa.

Pk-teollisuus muutoksessa

Pienen ja keskisuuren teollisuuden muutoskyvykkyys on tällä hetkellä kehittämistyön kohteena Etelä-Savossa. Pysytään pinnalla -hankkeessa tavoitteena on muutoskyvykkyyden lisääminen yrityksissä organisaatio- ja yksilötasolla.

Muutoskyvykkyyteen liittyy monia laajoja tekijöitä, kuten tulevaisuuden ennakointi, organisaation uudistumiskyky sekä osaamisen varmistaminen ja jakaminen. Näihin kaikkiin mahdollisiin aiheisiin ei yhden hankkeen puitteissa ole mahdollista paneutua.

Hankesuunnitelmaa varten oli tehty tiedonhakua kohderyhmien yleisistä haasteista. Tältä pohjalta voitiin todeta, että pk-teollisuusyrityksissä keskeisenä haasteena on laaja eläköityminen. Tähän liittyy mm. muutosvastarinta uuden teknologian edessä ja lopulta osaamisen ja hiljaisen tiedon katoaminen eläkkeelle jäävien mukana.

Yksilölliset kohdeyritykset

Ja kuinkas sitten kävikään? Mukaan on lähtenyt kolme pk-teollisuusyritystä Etelä-Savon alueelta. Näillä yrityksillä on yhteistä lähinnä vain kokoluokka.

Nopeasti kävi ilmi, että näiden toisistaan hyvin poikkeavien yritysten kehittämistarpeet eivät välttämättä osu ennakko-oletuksien kanssa yksiin. Yrityskohtaiset alkukartoitukset ovat vahvistaneet tätä alkuvaikutelmaa yrityskohtaisista tarpeista.

Yrityksen näkökulma

Ahlstrom-Munksjön Mikkelin tehdas on ollut mukana useissa kehittämishankkeissa aiemminkin. Tällä kertaa alkukartoitusta tehtiin henkilöstökyselynä, johon saatiin runsaasti vastauksia. Yrityskohtaisesti suunnitellut kysymykset ja suuri vastaajamäärä antavat hyvää pohjaa toimenpiteiden suunnittelulle.

Henkilöstöassistentti Tiia Miettinen kertoo, että alkutilannetta ja kehittämiskohteita on hankkeissa määritelty mm. aloituskyselyjen tai muiden kartoitusten avulla.

– Alkukartoitukset ovat tuoneet esille kehittämistarpeita, helpottaneet toimenpiteiden kohdentamista sekä antaneet tietoa henkilöstön toiveista  ja toisaalta antaneet tietoa siitä, mikä on hyvin. Alkukartoitukset ja kyselyt ovat lisäksi hyviä herättelijöitä, joiden kautta henkilöstölle saadaan tärkeitä aihepiirejä näkyviksi ja pohdittaviksi, sanoo Miettinen.

Ahlstrom-Munksjöllä on nähty, että alkukartoitus hyödyttää paitsi hanketyöntekijöitä, myös yritystä itseään jo ennen kuin hankkeesta saadaan tuloksia.

– Työhyvinvoinnin kehittämishankkeissa myös työterveyshuolto on ollut aktiivisesti mukana, Tiia Miettinen mainitsee.

Niin myös Pysytään pinnalla-hankkeessa; työterveyshuolto on ollut mukana alusta asti suunnittelemassa alkukartoitusta.

Monenlaista tietoa

Kehittämistoiminta ei ole vain solmukohtien selvittelyä. Parhaimmillaan alkukartoitus tuo esille haasteiden lisäksi vahvuuksia, joita kannattaa nostaa esille ja vahvistaa. Yleisimmät toiveet ja tarpeet sekä tyytyväisyyden aiheet saattavat poiketa odotetusta ja esiin voi nousta yllättäviäkin näkökulmia, kun kysely toteutetaan anonyymisti.