Luomu on loistava mahdollisuus

Rakennemuutos iskee, ja parannuskeinoja haetaan uusista työn ja työllistämisen muodoista. Voisiko luomutuotanto olla vahvemmin yksi Kaakkois-Suomen mahdollisuuksista?

Alueiden kehittämisen haasteet ovat valtakunnallisesti pitkälti samat. Työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset kehitysnäkymät -raportissa (2018) todetaan, että rakennemuutoksen mukanaan tuoma väestön ikääntyminen ja väheneminen vaikuttavat myös Kaakkois-Suomessa.

Yrittäjyysilmaston tukemisessa on tuoreimpien barometritietojen mukaan onnistuttu alueella hyvin, mutta uusien yritysten ja innovaatioiden saaminen on edelleen suuri haaste.

Uutta kasvua haetaan nyt perinteisten alojen tukemisesta ja niiden uudistamisesta. Kaakkois-Suomessa näitä aloja ovat muun muassa metsäteollisuus, älylogistiikka, matkailun kehittäminen ja elintarvikeala.

Alkutuotannon osalta kasvunäkymiä nähdään biotaloudessa, lähi- ja luomuruokatuotannossa sekä matkailussa. Raportissa korostetaan, että kilpailukyvyn parantaminen ja monipuolinen maaseutuyrittäjyys ovat alueen tulevaisuudelle välttämättömiä asioita.

Miten luonnonmukainen maatalous voisi olla apuna tässä?

Mitä luomu on?

Luonnonmukainen tuotanto, tuttavallisemmin luomu, on valvottu tuotantomuoto, jonka johtoajatuksena on paikallisten resurssien hyödyntäminen ja ravinteiden kierrätys. Tuotannossa huomioidaan niin tuottajan, tilan, ympäristön kuin eläintenkin hyvinvointi.

Kasvien viljelyssä ei käytetä synteettisiä torjunta-aineita tai keinolannoitteita. Eläimet saavat käyttäytyä lajinmukaisesti, ja elintarvikkeiden valmistuksessa lisäaineiden käyttö on tiukasti rajoitettua.

Kestävän kehityksen mukaisena tuotantomenetelmänä luomussa kiinnitetään huomiota maan kasvukunnon hoitoon, luonnon monimuotoisuuteen ja eettisyyteen.

Luomutuotanto on ammattitaitoa vaativaa ja nykyaikaista tuotantoa, ja muun muassa rikkakasvien torjuntaan on kehitetty luomuun soveltuvaa koneistoa. Luomutuotanto vaatiikin paljon osaamista koko arvoketjussa.

Luomu on kannattava tuotantomuoto. Maaseudun Tulevaisuuden artikkelin (14.8.2019) mukaan luomutuottajat arvioivat kannattavuutensa hieman paremmaksi kuin tavanomaiset viljelijät. Etenkin luomuviljat pärjäävät hyvin, kun vertaillaan nettovoittoja ja -tappioita.

Luomutuotannon valvonta varmistaa tuotantoehtojen noudattamisen. Käytännössä valvonta on laatusertifikaatti: se takaa kuluttajalle, että luomuna ostettu tuote on oikeasti luomua.

Suomessa on tällä hetkellä lähes 4 500 luomumaatilaa, joista yli 900:lla on myös luomueläimiä. Ruokaviraston mukaan vuonna 2018 Suomen luomuviljelty peltoala oli lähes 297 000 hehtaaria eli 13 prosenttia koko peltoalasta.

Pro Luomu ry kertoo, että vuonna 2018 luomutuotteiden myynti kasvoi 9 prosenttia, ja luomun markkinaosuus Suomen päivittäistavarakaupasta oli 2,4 prosenttia. Uusimpien tietojen mukaan kasvuvauhti on tasaantunut, mutta myynti lisääntyy edelleen. Esimerkiksi luomuvihannesten myynti kasvoi vahvasti, ja kasvu oli merkittävää myös panimojuomissa, lastenruoissa, mehuissa ja juustoissa.

Luomusta työtä myös Kaakkois-Suomeen

Kaakkois-Suomessakin luomutuotanto on ollut tasaisessa kasvussa. Vuoden 2018 tietojen perusteella luomuviljellyn pellon osuus koko peltoalasta on 14,2 prosenttia. Kasvua on jopa 19 prosenttia, mikä on eniten ELY-keskusten valtakunnallisessa vertailussa.

Kaakkois-Suomen luomutilat ovat suomalaiseen keskitilakokoon verrattuna isoja. Ruokaviraston tilastojen mukaan tilojen keskikoko on 72 hehtaaria, mikä on lähes 10 hehtaaria keskimääräistä luomutilaa ja reilut 20 hehtaaria maan keskitilakokoa suurempi.

Vahvat viljanviljelyperinteet ja peltopinta-alan kasvu ovat hyvä pohja luomualan mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Volyymien kasvattamiseen on mahdollisuus niin tuottajilla, jatkojalostajilla, kaupoilla kuin ammattikeittiöillä. Luomukeruualueiden mahdollisuuksia metsäisissä maakunnissa kannattaisi hyödyntää täysipainoisesti.

Matkailussa vahvempi luomuruoan tuotteistaminen voisi puolestaan olla Kaakkois-Suomen luonto- ja kulttuurimatkailun valttikortti ja tuoda synergiaetuja alueen yrittäjille. Ravintolapalvelut voisivat tarjota paikallisesti tuotettua luomuruokaa, ja tuliaisiksi voisi ostaa vaikkapa alueen luomutuottajien ruokakorin.

Entäpä, jos hyvinvointipalvelut yhdistäisivät ekologisen ajattelun omiin tuotteisiinsa? Luomukosmetiikka ja Green Care ovat kansainvälisesti kasvava aloja, joista myös Suomessa voitaisiin ottaa mallia. Innovatiivisella ajattelulla luomuraaka-aineet voi yhdistää monenlaiseen yrittäjyyteen.

Näitä tuotteita ja palveluja voisivat käyttää sekä matkailijat, vapaa-ajan asukkaat että paikalliset ja lähiseutujen asukkaat. Yhteistyöllä pienetkin tuotantomäärät saadaan hyvin liikkeelle, ja asiakkaan voi ohjata naapuriyrittäjänkin luokse.

Kaakkois-Suomessa on jo tehty pitkäjänteistä työtä luomutuotannon kehittämiseksi. Yhteistyöllä ja innovatiivisilla avauksilla luomu voi avata yhä uusia mahdollisuuksia alueen elinvoimaisuuden parantamiseksi.

Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, ja sitä rahoittaa Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Hanketta toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy ja Pro Luomu ry.