Mirjami Kutvonen muistuttaa luonnon, taiteen, musiikin ja mielikuvien kuntoutusta tukevasta vaikutuksesta. Kuva: Mirjami Kutvosen albumi

Määrään sinulle lääkkeeksi luontoa

09.12.2019

“Sitten määrään sinulle vähintään kolmesti viikossa puoli tuntia kerrallaan oleilua luonnossa vain aistien ja havainnoiden sitä ilman mitään suorittamista tai askeleiden laskemista.”

Näin OMT- fysioterapeutti Jani Laukkarinen viimeisteli viime keväänä ensimmäisen käsileikkauksen jälkeisen kuntoutuskäyntini. Hän paitsi opasti liikkeet kotitreeniin, myös otti huomioon aivojen toimintatapojen ja mielialan vaikutuksen kuntoutuksessa. Luonnon hyvinvointivaikutukset nimittäin edistävät myös fyysistä paranemista. Tämän kaltaista ammattilaisen työhön integroitunutta ymmärrystä ja lähestymistapaa me Parasta Etelä-Savoon -hankkeen toteuttajat odotamme yhä enemmän sote-alan ammattiarkeen.

Lievittääkö luonto kipua?

Jututan aiheesta myös mikkeliläistä fysioterapeuttia Mirjami Kutvosta. Hän tekee jo työssään sitä, mitä myös hankkeellamme edistämme. Mirjami pohtii paljon elämäntilanteiden ja -ympäristön vaikutusta ihmisen kokemuksiin ja toisaalta auttaa asiakkaitaan löytämään keinoja kuntoutuksen tueksi.

Mirjami muistuttaa siitä, että ihminen on aina psykofyysinen kokonaisuus, jossa mieli ja keho toimivat yhdessä. Kun sekä tämä että sosiaaliset suhteet ja elin- ja toimintaympäristön vaikutukset huomioidaan terapiassa, siitä tulee kokonaisvaltaista. Mirjami käy parhaillaan kipufysioterapiaan perustuvaa kipukoulutusta. Siinäkin on kokonaisvaltainen lähestymistapa. Kipu kun on aina yksilöllinen kokemus, johon vaikuttaa koko ihmisen elämä.

Mirjami toteaa, etteivät pelkästään ulkopuolelta annetut harjoitteet tai käsittelyt välttämättä loksauta ihmisen kokemuksia paikoilleen niin, että se edistäisi riittävästi paranemista. Tarvitaan avointa, yhteistä pohtimista ja kokonaisuuden hahmottamista. Parasta on, jos asiakas itse löytäisi sen jälkeen vastauksen.

‒ Esimerkiksi kipu ei ole pelkkä tunne tai aistimus. Se on kokemus, johon vaikuttaa kivun syntymisen tarina, elämäntilanne, siitä toipuminen ja hoitokokemukset, kuvailee Mirjami.

Kuntoutuksen tai terapian aikana on tärkeää tehdä voimauttavia asioita, sillä se vaikuttaa positiivisesti ihmisen mielessä ja hermostossa. Tässä voidaan hyödyntää vaikka luontoa. Vaikka luonto on meille kaikille sama, luontosuhde on yksilöllinen. Siinä missä luonto voi toista jopa pelottaa, toiselle se on voiman lähde.

Luonnon vaikutuksia mieleen ja hermostoon tutkittaessa lähes kaikki tutkimustulokset kehottavat viihtymään, aistimaan ja liikkumaan luonnossa. Sitä voi havainnoida kuulo- ja hajuaistilla. Luonnon värit ja muodot hoitavat näköaistin kautta ja vaihteleva maasto vaikuttaa tasapainoaistiin. Vaikka joku kokee luonnoksi vain metsän, usein luontoympäristö avautuu eteen jo ovesta ulos astuessa. Aina ei siis tarvitse vaeltaa metsään saakka.

Kulttuuri kuntoutuksessa

Mirjami Kutvonen muistuttaa myös taiteen, musiikin ja mielikuvien kuntoutusta tukevasta vaikutuksesta. Niitä vain käytetään liian vähän. Liikunnasta taas puhutaan paljon sporttisena suorituksena: osa ihmisistä kokee sen tietynlaiseksi harrastamiseksi tai joksikin, mistä pitää maksaa.

‒ Vaikka improvisaatiotanssin tai pelkän kehon liikkeen avulla voi saada positiivisia tuntemuksia omasta kehostaan, toteaa Mirjami ja muistuttaa kiinnostuksen kohteiden yksilöllisestä vaihtelusta.

‒ Ja vaikka ohjattu mindfulness on loistava juttu, sen keinot ovat kaikkien ulottuvilla. Pitää vain hyväksyä rauhassa olemisen tärkeys ja ottaa sen harjoitteluun aikaa, miettii Mirjami.

Kiinnostuksen herättyä kuka tahansa sote-ammattilainen voi aloittaa luonnon ja kulttuurin elvyttäviin keinoihin perehtymisen kuulostellen samalla soveltuvuutta omaan työhön. Kiinnostuksen syvetessä taitoja voi kehittää erilaisissa koulutuksissa aina hengitysterapiasta metsäjoogaan ja taidetyöskentelyn ja -terapian eri muotoihin. Psykofyysistä fysioterapiaa voi tällä hetkellä opiskella TAMK:issa.

Luontoharjoitus kotikäyttöön

Puuta voisi välillä ihan vain katsella, Kuva: Manu Eloaho

Lopuksi Mirjami muistuttaa siitä, että puun halaamisen sijasta puuta voisi välillä ihan vain katsella. Perään hän antaa luontoharjoituksen kotikäyttöön.

‒ Ota luontoon lähtiessäsi leikillinen asenne. Koppaa myös mukaan jokin astia. Kerää luonnosta erilaisia kiviä, keppejä, maata, lehtiä, kukkia. Rakenna sitten luontokoti. Voit rakentaa sen itsellesi tai voit kuvitella sinne asujaksi jonkun muun. Voit koota sen lähelle kotia tai pihalle tai vaikka rasiaan. Voit myös tehdä sen sinne metsään ja valokuvata valmiin muistoksi. Näin havainnoit, kosketat, kuvittelet, koet, näet ja kuulet luonnon uudella tavalla.

Parasta Etelä-Savoon

Hankkeen tavoitteena on edistää hyvinvointiin vaikuttavien taide-, kulttuuri- ja luontolähtöisten menetelmien käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kasvatus- ja nuorisoaloilla. Sitä toteuttavat Etelä-Savon alueella 1.1.2019-31.12.2020 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, ESSOTE, Savonlinnan Seudun Kolomonen ry ja Diakonia-ammattikorkeakoulu. Sitä rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta. 

Kirjoittanut Tuulevi Aschan

Kirjoittaja työskentelee Parasta Etelä-Savoon ‒ taide-, kulttuuri- ja luonto-osaamista sote- ja nuorisoalojen toimijoille -hankkeen projektipäällikkönä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.