Tarinoilla ja peleillä kohti yhteiskunnallista osallisuutta

Motivaatio ja lähtökohta TELL me about it – stories building belonging and democratic integration -hankkeen luomiselle oli suuri maahanmuuton aalto ja erityisesti nuorten maahanmuuttajien määrien kasvu.

Suomessa erityisesti Kotkassa ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä on kasvanut nopeasti. Hanke syntyi tarpeesta vahvistaa maahanmuuttajanuorten integraatiota, osallisuutta ja kuulumista yhteiskuntaan.

Ajatus taidelähtöisen työskentelyn yhdistämisestä kotouttamis- ja kielikoulutukseen sai hankkeen suunnitteluvaiheessa Kotkassa Ekamissa innostuneen vastaanoton. Hanke on integroitu kieli- ja kotouttamiskoulutukseen 16–29-vuotiaitten maahanmuuttajanuorten tavoittamiseksi. Kohderyhmä on haastava ja vaikeasti tavoitettava, joten toimijoiden vahva osaaminen ja ryhmän kanssa jo valmiiksi työskentely olivat välttämättömiä.

Tarinalliset ja draamalliset menetelmät ovat olleet myös laajemmin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin kehittämistoiminnan kiinnostuksen kohteena. Esimerkiksi Haminassa oli käynnissä hanke, jossa käytettiin sosiaalisen sirkuksen menetelmiä ja toteutuksessa on myös muita taidelähtöisiä hankkeita.

Vahvaa kokemusta Ruotsista

Tell-hankkeen ruotsalainen partneri, Uppsalassa toimiva Folkuniversitetet tekee Ruotsissa maahanmuuttajien kieli- ja kotouttamiskoulutusta, kuten Ekami Kotkassa. Folkuniversitetillä on vahva kokemus maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksesta, samoin kuin erilaisesta kehittämistyöstä sekä kansainvälisestä hanketoiminnasta. Folkuniversitetet oli aiemmin kehittänyt kotouttamistoiminnan tueksi pelin ”Human rights and democracy”, joka on vaikuttanut erittäin kiinnostavalta ja innostavalta.

Kahden menetelmän, pelin ja taidelähtöisen toiminnan yhdistäminen, onkin hankkeen selkäranka. Testaamme ja vaihdamme kokemuksia näistä menetelmistä kahdessa kohdemaassa. Myös molempien menetelmien hyvin konkreettinen taitojen ja osaamisen, osallistumisen ja kuulumisen tunteen vahvistaminen ovat hankkeen keskeisiä päämääriä.

Toimivaa yhteistyötä ja yhteisiä tavoitteita

Osallistumisen ja kuulumisen vahvistaminen draamallisen ja tarinallisen otteen avulla on vaikuttanut erityisen innostavalta ja inspiroivalta. Luovat menetelmät antavat nuorille maahanmuuttajille hyvin selkeitä ja konkreettisia tapoja itseilmaisun ja osaamisen kehittämiseen – joita siis tarvitaan yhteiskuntaan integroitumiseen sekä mahdollisen työllistymisen taitojen karttumisen.

Ruotsalainen ihmisoikeuspeli, jossa pelaajat etsivät ratkaisuja arjessakin esiin nouseviin ongelmiin sekä eettisiin kysymyksiin, auttaa löytämään tapoja, joilla länsimaisessa yhteiskunnassa voi toimia täysivaltaisesti. Molemmat menetelmät siis toteuttavat syrjäytymisen ehkäisyä sekä yhteiskuntaan kuulumista osallistujien taitoja ja toimintatapoja vahvistamalla.

Osallistujien kokemuksista olemme nähneet, että tätä pidetään tärkeänä. Kielitaidon, oman ympäristön tuntemisen sekä yhdessä etsimisen ja ilmaisun vahvistaminen on tärkeä osa sitä, että tuntee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi ja tuntee saavuttavansa taitoja, jotka auttavat yhteiskuntaan kuulumisessa.

Nämä ovat myös keskeisimmät Interreg Central Balticin rahoittaman kehittämishankkeen tavoitteet: maahanmuuttajanuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistaminen Itämeren alueella.

Seuraavaksi hankkeessa opitaan työpajojen kokemuksista ja valmistellaan menetelmien vaihtoa. Testaamme Kotkassa Folkuniversitetin ihmisoikeuspeliä ja Uppsalassa ryhdytään soveltamaan Ekamin käyttämää tarinallista menetelmää. Seuraavassa vaiheessa testaamme ja osallistumme näihin menetelmällisiin työpajoihin myös itse.  Odotamme kevään aikana myös työpajojen tuloksia: osallistumisen ja kuulumisen tarinoita, reflektioita menetelmien toimivuudesta sekä arviointia ihmisoikeuspelin kokemuksista, jota teemme TTL:n kehittämän Kykyviisarin avulla.

Luottamuksen rakentaminen tärkeää

Työpajoissa sekä hankkeen kokonaisuudessa luottamuksen rakentaminen on ollut hyvin tärkeää. Osallistujien luottamuksen rakentaminen ympäröivään yhteiskuntaan sekä luottamuksen ilmapiirin rakentuminen ryhmässä ovat kuitenkin haasteellisia. Luottamusta, yksityisyyttä sekä julkisuutta olemme myös joutuneet pohtimaan paljon hankkeen toteutuksessa.

Olemme huomanneet, että monilla maahanmuuttajanuorilla voi olla hyvin heikko luottamus viranomaisiin, ja siksi esimerkiksi hankkeen tutkimus- ja julkaisulupakysymyksiin sekä aineiston käyttöön olemme joutuneet kiinnittämään erityistä huomiota. Uskomme kuitenkin, että hankkeen hyvä yhteistyö ja yhteishenki auttavat meitä saavuttamaan tavoitteemme ja saamme hyviä tuloksia yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamisesta.