Tuunaa itse työsi

Työelämän kehittäminen on perinteisesti ollut ylhäältä alaspäin tapahtuvaa, ja yhä edelleen iso osa muutoksista tehdään johdon jalkauttamina. Usein työntekijät kokevat tällä tavoin jalkautettujen strategioiden ja ohjeiden vuoksi tyytymättömyyttä työhönsä. Näin siitäkin huolimatta, että työntekijöillä on nykyisin aikaisempaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä.

Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja sen tekemisen tapaan ovat paremmat kuin koskaan. On hyvä tiedostaa, että työn ja työolojen kehittäminen ei ole vain työnantajan vastuulla vaan työntekijä voi kantaa kortensa kekoon. Työntekijä voi ryhtyä oman työnsä palvelumuotoilijaksi ja tehdä työstään kivempaa. Kaikkeen ei tarvita lupaa työnantajalta. Sitä paitsi työn tuunaamisen myötä työnantajakin hyötyy, sillä tyytyväinen työntekijä on hyvinvoiva ja sitä kautta myös tuottavampi.

Aktiivinen rooli itselle

Työn tuunaaminen on vapaaehtoista toimintaa, jossa työntekijä tekee muutoksia omaa tapaansa työskennellä, muokkaa työympäristöään ja työyhteisöään. Itse työtä ei tuunaamisella muuteta, vaan työtehtävien ja -ympäristön osia muokataan itselleen mielekkäämpään suuntaan. Näin toimiessaan tuunaaja ottaa itse aktiivisen roolin työn ilon ja imun etsimisessä ja niiden ylläpitämisessä.

Liikkeelle kannattaa lähteä miettimällä, mikä työssä on minulle tärkeää, mikä kivaa ja energisoivaa. Vastaavasti kannattaa tunnistaa voimia vievät asiat ja ihmisetkin. Tarkastelun pohjalta on hyvä lähteä suunnittelemaan työn tuunausta. Millä tavoin työn mielekkyyttä voisi kasvattaa ja kuinka lisätä kivoja ja innostavia asioita? Kannattaa käyttää hetki myös sen miettimiseen, kuinka työhön sisältyviä rasittavia ja epämiellyttäviä tekijöitä voisi vähentää tai ainakin oppia suhtautumaan niihin toisin.

Tuumasta toimeen

Työtään voi tuunata esimerkiksi pyrkimällä kehittymään työn jossain osa-alueessa, lisäämällä osaamistaan ja etsimällä uusia tapoja käyttää olemassa olevia taitojaan. Voimavarojaan voi pyrkiä lisäämään vaikkapa pyytämällä esimieheltä tai työkavereilta palautetta, neuvoa ja ideoita. Työn asettamiin vaatimuksiin voi vaikuttaa myönteisesti tehtävien mielekkyyttä lisäämällä tai vähentämällä kuormittavuutta.

Työn tuunaamista on myös omien työhön liittyvien asenteiden muokkaaminen. Työssä viihtymisen kannalta hyvin pienilläkin asioilla saadaan paljon aikaiseksi. Pelkän työn merkityksellisyyden pohtiminen silloin tällöin antaa uutta intoa työhön. Ystävällisyys sekä muiden auttaminen ja huomioiminen lisäävät omaa ja myös muiden työtyytyväisyyttä.

Työskentelytapoihin löytyy paljon konkreettisia tuunaamisohjeita vaikkapa työajan hallintaan tai tehokkuuteen. Sellaisia ovat esimerkiksi ohjeet, ettei päivää tulisi aloittaa sähköposteilla tai että työtehtävät tulisi priorisoida viikoittain tai päivittäin. Lisäksi vaikka, että työt tulisi tehdä tehokkaasti yhdistämällä tehtäviä yhdeksi kokonaisuudeksi, vähentää palavereja tai pitämään säännöllinen palaveriton perjantai.

Toimii sulla, vaan ei mulla

Yleisistä ohjeista työn tuunaajan kannattaa poimia itselleen parhaiten sopivat tavat niin työtehtäviin kuin taukoihinkin. Se mikä toimii toisella, ei välttämättä toimi itselle. Yhdelle ratkaiseva tekijä voi olla ottaa tavaksi mennä lounastauolla pienelle happihyppelylle, ja toinen vaihtaa vaikkapa joka toinen päivä lounasseuraa. Kolmas katselee työn tekemisen tapaansa uudesta näkövinkkelistä ja säätää tapoja säännöllisesti. Joku havahtuu aamu-unisuuteensa ja päättääkin käyttää hyväkseen liukumia ollakseen töissä juuri silloin, kun ajatus on kirkkaimmillaan. To-do listan sähköistäminen voi jollekulle olla avain parempaan työn organisointiin.

Tutkimukset osoittavat, että työntekijän kehittäessä aktiivisesti omaa työtään motivaatio kasvaa, suoritukset paranevat ja työuupumuksen riski pienenee. Kun työntekijä työn tuunaamisen myötä alkaa tuntea työn imua, se näkyy positiivisesti niin työyhteisössä ja yrityksen tuottavuudessakin. Työntekijöiden oma-aloitteinen työn tuunaaminen lisää työnantajan arvostusta työntekijöitä kohtaan ja se antaa myös hyvät lähtökohdat organisaation menestykselle.

Kaakkois-Suoman ammattikorkeakoulussa alkaneessa Carve-hankkeessa tavoitteena on edistää työhyvinvointia kokonaisvaltaisesti sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Yksilötasolla työntekijöitä opastetaan mm. uudenlaiseen työn tuunaamiseen, mikä perustuu oman henkilökohtaisen vuorokausirytmin optimoimiseen. Hanke toteutetaan 1.6.2019-30.9.2021 kansainvälisenä yhteistyönä belgialaisen KU Leuven -yliopiston ja bulgarialaisen Idein Ltd. -tutkimuskeskuksen kanssa.  Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto. Lisätietoa löytyy täältä: www.xamk.fi/carve