Verkostoituva yrittäjä voi paremmin

Verkostoituminen herättää lämpimiä mielikuvia, ja se on trendikästä kaikilla aloilla. Tarkastelen tässä tekstissä verkostoitumista työhyvinvoinnin kannalta. Käytän hyväksi sekä havaintojamme Voi hyvin yritys -hankkeessa että erään opiskelijaryhmän 30 yrittäjälle tekemiä haastatteluja.

Verkostoituminen on perinteisimmillään kasvokkaista kohtaamista. Työn keskellä, kahvipaussilla, messuilla, seminaareissa, luottamustehtävissä tai harrastustoiminnassa kudotaan monet verkot. Virtuaalisia tukiverkkoja on sosiaalisessa mediassa runsaasti.

Suomen Yrittäjät tukee pienten ja keskisuurten yritysten verkostoitumista monin tavoin. Perinteinen yhdistystoiminta ei enää kuitenkaan oikein vedä, varsinkaan nuoria. Sen tilalle tai rinnalle on kehitettävä uusia verkostoitumisen ja keskinäisen avunannon muotoja.

Voi hyvin yritys -hankkeemme tukee pien- ja yksinyrittäjien työhyvinvointia. Keinoinamme ovat mm. yritysten työhyvinvointisuunnitelmien mentorointi ja verkostoitumisen tukeminen monikanavaisesti aamukahvein ja webinaarein.

Joutaako uusi yrittäjä verkostoitumaan?

Yrittäjyyden alku on hektistä. Into on kova ja päivät pyöreitä. Monet kertoivat uupumisvaiheesta alkuihastuksen jälkeen. Tässä vaiheessa – tai mieluiten jo vähän ennen – avuksi voisivat tulla vahvemmin sekä työterveyshuolto että verkostot. Etenkin yksinyrittäjälle pitäisi aktiivisesti tarjota ennaltaehkäisevää palvelua, koska alussa valtava määrä uutta opittavaa kuormittaa.

Ajankäyttö tuo haasteita verkostoitumiseen. Vaikka tekisi mieli osallistua yrittäjäjärjestön tapahtumiin, ne tuntuvat olevan aina väärään aikaan. Kesken työpäivän on hankala lähteä, eikä illalla enää jaksa.

Osa yrittäjistä kertoi, että alussa lomia ei pidetty, mutta uupumuksen kautta he ovat oppineet pitämään vapaita ja lomia. He voivat nyt hyvin, kun tauottavat työtään sekä erottavat vapaa-ajan ja työn. Uudet yrittäjät tarvitsisivat siis erityisen paljon vertaistukea esimerkiksi sijaisen järjestämiseen lomien ja muiden vapaiden ajaksi.

Miten työterveyshuolto voisi tukea?

Monet yrittäjät kokevat työterveyshuollon toiminnan yksipuoliseksi. Raha kyllä työterveysjäteille kelpaa, mutta yhteydenpito yrittäjään jää usein minimiin. Työterveyshuoltoyhteistyötä tulisi tiivistää, vaikka miten kiire pukkaisi päälle ja toimintoja supistetaan. Yrittäjän ja työntekijöiden hyvinvointi on suorassa suhteessa yrityksen menestymiseen. Näin asian ilmaisee eräs yrittäjä: Jos en ole itse kunnossa, minulla ei ole myöskään asiakkaita.

Työterveyshuolto järjestää jonkin verran verkostoitumista edistävää ryhmätoimintaa kuten teemaliikuntaa, keskusteluryhmiä ja laihdutusporukoita. Vielä aktiivisempi rooli sillä voisi olla vaikkapa siinä, että se tukisi yritysten työhyvinvointisuunnitelmien tekoa ja seurantaa.

Miten yrittäjien verkkoja voisi kutoa vahvemmiksi?

Yrittäjät toivovat vertaistukea ja verkostoja. Voi olla, että se on vain hiljaista mukautumista yleisesti hyväksyttyyn trendiin. Käytännössä moni pien- ja yksinyrittäjä haluaa tehdä työtään yksin. Miten erottaa joukosta ne, jotka ovat ryytymäisillään työn ikeen alle? Miten saataisiin kaikenikäiset yrittäjät hyödyntämään digitalisaatiota tehokkaammin?

On kuitenkin varottava, ettei verkostoitumisen eetos lisää yrittäjien paineita. Häviääkö työn ja vapaa-ajan raja entisestään, jos joka tilanteessa on solmittava uusia, liiketoimintaa palvelevia ihmissuhteita?

Työhyvinvointisuunnitelma oli kolmestakymmenestä haastatellusta vain yhdellä yrittäjällä. Toinen maininta, jonka voi tulkita työhyvinvointisuunnitelmaksi, kuuluu seuraavasti: ”Työhyvinvointi on sisäistetty myös yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan.”

Työhyvinvointisuunnitelman puute on huolestuttavaa. Kertooko se siitä, että suunnitelma koetaan raskaaksi ja elämälle vieraaksi? Vai onko niin, että koko termi on vielä melko tuntematon?

Monelle yrittäjälle riittää se, että he hankkivat työntekijöille lakisääteisen työterveyshuollon.

Voi hyvin yritys -hankkeen mentorointityöskentelyä työhyvinvointisuunnitelmien parissa siis todella tarvitaan. Tuemme yrittäjien verkostoja, joissa he voivat sparrata toistensa työhyvinvointia jatkossakin. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Verkostoituminen esti leipiintymisen

Keittiötarvikepuoti Purnukan omistaja Anne Paajanen Kotkasta toimii aktiivisesti yrittäjäjärjestöissä. Niissä voi ideoida ja järjestää monipuolisia tapahtumia.

Kotkan Kauppatie ry:n hallituksessa Paajanen on ollut organisoimassa kivijalkayrittäjien vuosittaista tempausta nimeltään Puotipäivät. Hän osallistuu koulutuksiin ja suunnittelee osaamisensa syventämistä eli jatko-opiskelua. Paajanen kiteyttää: ”Verkostoituminen on estänyt leipiintymiseni.”

Kirjallisuutta:

Sarkkinen Marja 2017. Verkostoituminen hyödyttää pienyrittäjää – nämä vinkit auttavat alkuun. Työpiste-lehti 5.9.2017. Osoitteessa  https://www.ttl.fi/tyopiste/verkostoituminen-hyodyttaa-pienyrittajaa-nama-vinkit-auttavat-alkuun/ (luettu 29.8.2019)

Suomen yrittäjät 2019. Osoitteessa https://www.yrittajat.fi/suomen-yrittajat-316132 (luettu 14.11.2019)

Työterveyslaitos 2019. Osoitteessa https://www.ttl.fi/ (luettu 14.11.2019)

Voi hyvin yritys -hanke. Osoitteessa https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/voi-hyvin-yritys/ (luettu 14.11.2019)