Kohtaamisen ja ohjaamisen taitoja tarvitaan yhä

Nuorten polarisaation voidaan ennakoida syvenevän toisen asteen koulutusreformin, ylisukupolvisen huono-osaisuuden, työelämän hektisyyden sekä palvelujärjestelmien toimimattomuuden takia. Syrjäytymisen lisäksi myös nuorten väkivaltainen radikalisoituminen tulee tulevaisuudessa olemaan todellinen uhka.

Millaista osaamista yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää vuonna 2036? Mihin yhteisöpedagogeja tarvitaan?

Näihin kysymyksiin haettiin vastausta syksyn 2018 aikana eDelfoi-menetelmällä. EDelphi.org-ympäristöön kirjattiin 17 väittämää, jotka liittyivät nuoriso- ja järjestötyön kentän tulevaisuuden tilaan ja alalla tarvittavaan osaamiseen.

Väittämien kohdalla kyselyyn vastaajia – panelisteja – pyydettiin arvioimaan väittämään liittyvän asiantilan todennäköisyyttä sekä toivottavuutta. Samalla toivottiin perusteluja näkemyksille.

EDelphi.org-kyselyn keskeinen idea on se, että vastaajat kommentoivat toistensa näkemyksiä. Näin väittämistä syntyy hedelmällistä keskustelua.  Paneeliin kutsuttiin kaikkiaan 61 järjestö- ja nuorisoalan asiantuntijaa.

Nuorisokasvatuksen muuttuva toimintakenttä

Vastaajien mukaan syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan jatkossa entistä vahvemmin voimavaraistavaa, jopa kuntouttavaa työotetta. Monikulttuurinen osaaminen korostuu, samoin taiteellisten ja kulttuuristen menetelmien hallinta sekä luova työote.

Teknologinen kehitys ja uudet digitaaliset työmuodot tulevat osaltaan luomaan uudenlaisia osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja ja siten edistämään yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Syrjäseuduilla digitaalisuus tulee olemaan myös keino taata nuorisotyön palveluiden saatavuus ja saavutettavuus.

Digitaalisesti ja kasvokkain

Olennaista on, että digitaalisuutta ei nähdä erillisenä työmuotona vaan osana kaikkea nuorten kanssa tehtävää työtä. Verkossa tehtävän ohjaus- ja kohtaamistyön lisäksi myös kasvokkain tehtävälle työlle katsotaan jatkossakin olevan tarvetta. Nuorisokasvatuksen yhteisöllisiä työmuotoja tultaneen soveltamaan myös jalkautuvassa yhteisötyössä esimerkiksi asuinalueilla, samoin kuin eri ikäryhmien kanssa tehtävässä työssä.

Työsuhteiden pirstaloituminen freelancer-tyyppisiksi samoin kuin toimintaympäristöjen moninaistuminen edellyttävät hallinnollisen osaamisen, yrittäjyysosaamisen ja sisäisen yrittäjyyden nykyistä vahvempaa korostamista alan ammattikorkeakoulutuksessa.

Tutkimustuloksia hyödynnetään yhteisöpedagogikoulutuksen kehittämisessä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (aiemmin Mamkissa) on koulutettu jo 20 vuoden ajan nuoriso- ja järjestötyön ammattilaisia, yhteisöpedagogeja. Koulutus on ollut laadukasta, ja se on saanut vuonna 2010 koulutuksen laatuyksikköpalkinnon.