Reijo Honkonen pakinoi Read-lehdessä. Kuva: Manu Eloaho/Darcmedia.

Uusille urille

08.10.2019

Aloitin tämän pakinan kirjoittamisen työsuhteessa, mutta valmista tuli vasta eläkkeellä. Olen näköjään jo niin hidas, että sain Peppiin kirjatut tunnit täyteen vasta eläkkeellä. Ehkä voisin luoda vielä merkittävän uran hidasteena tai jopa betoniporsaana?

Pakko tässä on joka tapauksessa uusille ja innovatiiviselle urille suunnata, sillä lähes kaikki ammatit, joissa olen toiminut, ovat kadonneet. Eivätkä Viron kylpylöiden hoidotkaan uuden sukupolven eläkeläistä oikein innosta.

Surukseni olen huomannut, että pakinoitsijankin ammatti kuuluu katoavaan kansanperinteeseen. Ennustetaan, että pakinoitsijoille käy samalla tavalla kuin kävi rotanpyydystäjille, keilannostajille, maaherroille ja sentraalisantroille.  Siksi me pakinoitsijat etsimme kiivaasti uusia vihreitä oksia.

Maailmalla suurta huutoa olevat Stop down -yrittäjyyskuihduttamot täyttyvät pakinoitsijoista. Pian saamme maahan ensimmäiset uuden sukupolven yrittäjät, joiden rinnalla Start up -kiihdyttämöissä doupatut yrittäjät ovat siis aivan last season.

On kuitenkin todennäköistä, että olemassa oleviin tai syntymässä oleviin ammatteihin pakinoitsijat eivät työllisty.  Heille ei voi antaa yhtään vastuuta, sillä he ovat täysin epäluotettavia. Mihinkään tunnettuun organisaatiomalliin he eivät sopeudu. He onnistuvat luomaan tulehtuneen työilmapiirin jopa työskennellessään yksin. He puhuvat muista pahaa sujuvasti yhtä lailla takanapäin kuin sivustakin käsin. Ja he tekevät sen vilpittömin mielin. Valta tekee pakinoitsijat hulluiksi, he polttavat ensitöikseen Rooman tai minkä tahansa kunnan.

Miksi ei voisi olla myös mokkaajia, dokkaajia ja jopa hokkaajia?

Siksi pakinoitsijoille on keksittävä täysin uusia ammatteja, joissa heistä on mahdollisimman vähän haittaa. Ammattinimikkeet voidaan johtaa tämän päivän trendiammateista. Jos on bloggaajia, vloggaajia ja wokkaajia, miksi ei voisi olla myös mokkaajia, dokkaajia ja jopa hokkaajia. Nämä savolaisittain lausuttavat ammattinimikkeet toisivat työyhteisöihin aivan uudenlaista dynamiikkaa ja vapauttaisivat muiden voimavaroja tuottavaan työhön.

Mokkaaja on työyhteisön syntipukki, joka ottaa kontolleen kaikki mokat ja virheet. Syyllisen etsimiseen ei tarvitse käyttää aikaa, kun syyllinen löytyy aina samasta paikasta. Mokkaaja myös tunnustaa heti eikä keksi selityksiä.

Moni pakinoitsija sopisi myös dokkaajaksi. Dokkaaja rakentaa työyhteisön yhteenkuuluvuutta paremmin kuin mikään tunnettu liima. Kun kahvihuoneessa haisee maanantaiaamuna vanha hapan, kaikki nyökyttelevät päätään koska tietävät, että haju on lähtöisin dokkaajan viikonloppuna nauttimasta halvasta tärpätistä, vaikka tuoksujen sinfoniassa olisi vivahteita kalliista samppanjoista aina hienostuneisiin yrttilikööreihin saakka.

Jotkut nuoren polven pakinoitsijat voisivat menestyä jopa hokkaajina. Hokkaaja on kansanomaisemmin lausuttuna hoksaaja. Hokkaaja tuo positiivista energiaa työyhteisöön. Kun hullujen ideoiden revittely uskotaan yhdelle ihmiselle, boksin sisällä olevat ja siellä viihtyvät työntekijät voivat jatkaa uurastustaan tuottavassa työssä. Hokkaajan palkka on kuitenkin syytä sitoa ideoiden älyttömyysasteeseen.

Kirjoittanut Reijo Honkonen

Kirjoittaja työskenteli liiketalouden lehtorina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.