Digitaalisuus: mahdollisuus vai uhka logistiikalle ja satamille?

Digitalisaatio muuttaa logistiikassa työskentelytapojamme ja arvoverkkoa sen ympärillä. Globaalin liikennejärjestelmän digitalisoituessa satamat ovat myös keskeisessä osassa tätä kehityskulkua.

Yhteiskuntamme kaikista osa-alueista kaksi nopeimmin kehittyvää alaa ovat henkilö- ja tavaraliikenne. Tähän ilmiöön on logistiikassa ja satamissa alettava valmistautua.

Digitalisaatio ei tarkoita palveluiden sähköistämistä vaan sitä, että kun yksi asia digitalisoituu, koko ekosysteemi ja arvoverkosto sen ympärillä muuttuu. Digitalista muutosta ei voida saada aikaan pelkästään teknologioiden avulla. Digitalisaatiomuutos on ennen kaikkia monimuotoinen kokonaisuus – se ei ole ainoastaan teknologiakeskeinen vaan myös kulttuurinen, sosiaalinen, taloudellinen ja poliittinen. Satamien ja logistiikan digitalisoituminen tukee politiikkatavoitteiden toteutumista kuten turvallisuutta, tehokkuutta ja ympäristövaikutusta.

Luottamusta ja oivallusta tarvitaan

Satama on logistiikkaketjujen keskeinen solmupiste, jossa meri- ja vesikuljetukset vaihtuvat maakuljetuksiin tai päinvastoin. Satamissa toimii lukuisa määrä toimijoita kuten perusinfrastruktuurista vastaavat satamayhtiöt, laivameklarit, satamaoperaattorit ja huolitsijat. Tänä päivänä tietoa jaetaan eri osapuolten välillä suljettujen tiejärjestelmien ja verkkojen kautta, jotka vaikuttavat osaltaan tiedon siiloutumiseen.

Vielä toistaiseksi satamien ja logistiikan digitaalista kehitystä hidastaa puuttuva luottamus siihen, että jakamalla avoimesti seulottua tietoa ja käyttämällä hyväksi jaettua tietoa voidaan vaikuttaa logistiikan tavaraliikenteen ja satamien palvelutason kehittymiseen. Luottamusta jaetun tiedon taloudellisista mahdollisuuksista tulisi yhä vahvistaa erilaisien kokeilujen ja pilottien avulla.

Aktiivisempi rooli palveluiden kehittämiseen

Satamanpitäjän perinteisen roolin on arvioitu laajentuvan tulevaisuudessa rakennetun infrastruktuurin tarjoajasta digitaalisia toimintaedellytyksiä ja digipalveluja tarjoavaksi toimijaksi – tavaraliikenteen solmukohdasta myös logistiikan tietovirtojen solmukohdaksi.

Digitalisaatio mahdollistaakin jo eri kuljetusmuotojen yhteensovittamisen. Henkilöliikenteessä matkaketjujen suunnittelun helppous ja kokemuksellisuus nousevat tarpeina helposti esille etenkin, jos joudutaan vaihtamaan kuljetusmuodosta toiseen.

Tavaraliikenteessä erilaisten kuljetusmuotojen ja niiden välisten kuljetusketjujen tulee toimia moitteettomasti ja niiden välisen tiedonkulun on oltava luotettavaa. Liikennejärjestelmässä on jo nähtävissä digitalisaation vaikutuksia ja tulevaisuudessa satamien palveluita käyttävät kuljetusketjun toimijat edellyttävät satamanpitäjältä yhä aktiivisempaa roolia digitaalisten palveluiden ja systeemisten infrastruktuurin kehittämiseen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun NELI–tutkimusyksikkö (North European Logistics Institute) edistää satamien ja logistiikan digitalisoitumista avoimen tiedon ja teknologioiden avulla. Käynnissä olevassa sataman infrastruktuuria koskevassa DigiPort-hankkeessa avattiin satamille avoimen tiedon rajapintapalvelu, tehtiin satamien digitalisaatiota koskevaa nykytilaselvitystä ja luodattiin tulevaisuutta skenaarioiden avulla.

Lokakuussa 2019 käynnistyy 5G FINLOG eli 5G Future Innovation Platform for Logistics -hanke, jossa perustetaan Kotkan Mussalon satamaan 5G-testiverkkoalusta erilaisten logistiikan teknologioiden testaamiseksi ja tutkimiseksi. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto EAKR.