Hackathonilla innovaatioita satamalogistiikkaan

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) on käynnissä  noin 200 hanketta, joissa tehdään työtä vaihtelevin keinoin ja menetelmin. Hackathon on yleistynyt viime vuosina.

Logistiikan puolella usein käytettyjä tutkimusmenetelmiä ovat erilaiset kirjallisuus- ja haastattelututkimukset kuten Delfoi-menetelmä. Toisaalta myös simulaattoreilla, tietokoneohjelmilla ja erilaisilla pilot-kokeiluilla saadaan arvokasta tietoa ja tuloksia etenkin käytännön tutkimushankkeisiin.

Viime vuosina on yleisesti niin Suomessa kuin maailmalla käytetty ongelmanratkaisutilanteissa hackathon-menetelmää, jossa joukko ihmisiä ratkaisee kootusti, sovitussa ajassa annettuja tehtäviä.

Tyypillistä on, että hackathonissa tartutaan poikkitieteellisesti ja ennakkoluulottomasti esimerkiksi yrityksen antamaan haasteeseen, joka ratkaistaan pienryhmissä, ja lopuksi valmis ratkaisu esitellään joko suoraan yritykselle tai esimerkiksi kilpailun tuomaristolle. Tilaisuudet ovat erittäin suosittuja, ja kilpailuissa voittajalle voi olla muhkeakin palkinto tiedossa.

Avoimella datalla sataman pullonkaulat esiin

Samalla konseptilla toimittiin myös Digiport-hankkeen (EAKR) Hack the Port -tapahtumassa. Ennakkoon ilmoittautuneille opiskelijakilpailijoille esiteltiin haasteet avoimen datan käytöstä satamaympäristössä ja satamatoiminnoista.

Kaikille osallistujille logistiikka ja satamaympäristö eivät ollut lainkaan tuttuja, joten aluksi osallistujat vietiin kattavalle satamavierailuille HaminaKotkan satamaan. Vierailun aikana kuultiin esityksiä satamayhtiöltä, huolinta- ja ahtausoperaattorilta sekä kemikaaliterminaalin puolelta. Samassa yhteydessä osallistujat pääsivät näkemään ja kysymään, miten satama, satamassa toimivat yritykset ja operaatiot toimivat, ja mitkä ovat toiminnan pullonkaulat. Näin he pääsivät ratkaisemaan kysymystä: miten avoimen datan ja digitalisaation avulla voidaan kehittää ja parantaa satamien toimintaa?

Toteutuskelpoista konkretiaa

Molemmat tämän verkkolehtiartikkelin kirjoittajat olivat suunnittelemassa ja työstämässä Digiport -hanketta rahoitushakuvaiheessa vuonna 2017, joten oli mielenkiintoista seurata, miten konkreettisesti tällainen hackathon -tapahtuma toteutuu verrattuna suunnitteluvaiheen hankehakemukseen.

Brunila toimi myös yhtenä kilpailun tuomareista, jolloin hänellä oli mahdollisuus seurata opiskelijaryhmien toimintaa ja sitä, miten annettuja tehtäviä alettiin ratkoa annetussa määräajassa eli vuorokaudessa. Toisaalta välillä tuskaisen alkutaipaleen ja yön aikana tehdyn työn jälkeen voi vain ihmetellä, miten poikkitieteelliset opiskelijaryhmät saivat aikaan. Lopuksi tulokset esiteltiin tuomaristolle yhteisessä pitchaus-tilaisuudessa.

Kaikilla osallistuneilla opiskelijaryhmillä oli toteutuskelpoisia ratkaisuja, joissa hyödynnettiin avointa dataa. Ideat olivat niin hyviä, että paikalla olleet yritykset suosittelivat jatkamaan vielä suunnittelua joko ryhmänä tai mahdollisesti yhteistyössä. Opiskelijat saivat tapahtumasta ja tästä kehittämisen menetelmästä todennäköisesti paljon oppia ja ymmärrystä tuleviin haasteisiin niin opinnoissa kuin työelämässäkin.