Kangaspala vai huipputekninen henkilösuojain?

Öljyonnettomuuden sattuessa valmiit suunnitelmat ja toimintamallit mahdollistavat nopean öljyntorjuntatyön aloittamisen, auttavat riittävän henkilöstön ja öljyntorjuntavälineistön saamisen paikalle ja helpottavat terveellisten ja turvallisten työolojen järjestämisen työntekijöille. Asianmukaisten suojainten hankinta ja niiden oikeanlainen käyttö turvaavat terveyttä ja ovat satsaus työturvallisuuteen.

Vuonna 2003 Pakistanin rannikolla Tasman Spirit -tankkeri ajautui kovassa merenkäynnissä matalikolle ja valutti mereen valtavat määrät raakaöljyä. Rannikon öljynkeräystyöhön osallistui paikallisia ihmisiä, jotka työskentelivät pitkiä päiviä pääosin käsin tehtävässä puhdistustyössä.

Työ ei ollut suunnitelmallista eikä toimintamalleja ollut etukäteen tarkasti mietitty. Työntekijät eivät olleet saaneet juurikaan ohjausta öljyntorjuntatyöhön. Henkilösuojaimena heillä oli pahimmillaan vain pala kangasta suun ja nenän edessä.

Suojaimet turvaavat terveyttä

Henkilösuojainten käyttöä öljyntorjuntatyössä maailman öljyonnettomuuksissa ovat varmasti rajoittaneet tietämättömyys öljyn terveysvaikutuksista, suojaimen saatavuus, hankala käyttö sekä huonot materiaalit, jotka rikkoutuivat helposti. Henkilösuojainten laatu ja käytettävyys on vuosien saatossa parantunut.

Nykyaikaiset suojaimet ovat muotoilultaan ergonomisia ja helppokäyttöisiä, materiaalit ovat kehittyneet ihoystävällisiksi, kevyiksi ja kestäviksi sekä suojaustaso on parantunut. Suomessa myynnissä ja käytössä olevien henkilösuojaimien tulee täyttää niitä koskevat terveys- ja turvallisuusvaatimukset ja että ne on suunniteltu, valmistettu ja varustettu standardien mukaisesti.

Öljyn puhdistustyöstä monia oireita

Öljyonnettomuuksien puhdistustyössä mukana olleilla on raportoitu eriasteisia terveysvaikutuksia kuten iho- ja silmäoireita, päänsärkyä, pahoinvointia, huimausta ja hengitysvaikeuksia. Kerättävässä öljyssä on koostumuksesta riippuen ollut useita terveydelle vaarallisia VOC–ja PAH-aineita sekä raskasmetalleja.

Öljyntorjuntatyössä altistuminen haitallisille aineille tapahtuu useimmiten öljystä ilmaan haituvista aineista hengitysteitse, myös ihon tai limakalvojen kautta altistuminen on mahdollista. Oikeanlainen suojautuminen sekä ohjaus ja neuvonta terveysvaaroista vähentää terveysongelmia.

Öljyntorjuntatyöntekijöillä suojainasiat kunnossa

SÖKÖSuomenlahti -hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä muun muassa Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa. Veli-Matti Heininen Kymenlaakson pelastuslaitokselta kertoo, että Kympe on varautunut öljyntorjuntatyöhön huolella. Varastossa on laaja valikoima öljyntorjuntasuunnitelman mukaisesti hankittuja ja varastoituja ja suunnitelman mukaisen henkilöstön määrävahvuudelle tarvittavia henkilösuojaimia.

Varusteita kuten kahluuhousuja, lämpöasuja, työhaalareita, pelastusliivejä, kertakäyttöhaalareita, hanskoja, suojanaamareita, silmäsuojaimia, sadeasuja, kumisaappaita ja pipoja pyritään pitämää varastossa nimellisesti 590 asukokonaisuutta. Pelastuslaitos on varautunut suojavarusteissaan myös kylmiin olosuhteisiin.

Varastossa on omille työntekijöille täysvarustus ja vapaaehtoisesti öljyntorjuntaan osallistuvat varustetaan myös asiallisin suojavarustein. Öljyntorjuntaan soveltuvia ja vaatimustasoa vastaavia suojaimia hankitaan tarpeen mukaan.

SÖKÖSuomenlahti-hankkeessa kehitetään toimintamalleja suuren öljyvahingon varalle. Yhteistyössä viranomaisten ja vapaaehtoisten kanssa on mahdollisuus kehittää toimintakuvioita myös suojainten hankinnan suhteen, jotta eri tehtävissä tarvittavia ja öljyntorjuntaan kelvollisia suojaimia olisi heti saatavilla ja käyttövalmiina onnettomuustilanteessa.

Huolellisesti tehty suunnitelma öljyntorjuntatyötehtävistä ja suojaustarpeesta mahdollistaa oikeanlaisten henkilösuojainten valinnan, hankinnan ja käytön terveyshaittojen ennaltaehkäisemiseksi sekä parantaa työturvallisuutta.