Vapaaehtoistyö on tärkeä voimavara

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun merenkulun TKI on tehnyt pitkäjänteistä työtä öljyntorjuntavalmiuden kehittämiseksi yhdessä alueellisten pelastusviranomaisten kanssa. Muun muassa näissä SÖKÖ-hankkeissa on usein tullut esiin pelastusalan vapaaehtoistyön tärkeä merkitys valmiuden ylläpitämisen ja operatiivisen toiminnan kannalta.

Erityisesti öljyvahingon kaltaisissa suuronnettomuuksissa vapaaehtoisresurssia tarvitaan sekä itse onnettomuuden hallintaan että ennen kaikkea rantojen puhdistamiseen, mikä vie aikaa vahingon laajuudesta riippuen viikoista kuukausiin, pahimmillaan jopa vuosiin. Vaikka öljyvahingon torjunnassa vapaaehtoiset palkattaisiinkin työsuhteeseen varsinaisten torjuntatoimien ajaksi, ilman vapaaehtoisin voimin toteutettua ennakkovarautumista ei tätä valmiutta olisi.

Pitkät perinteet

Pelastusalalla vapaaehtoistoimintaa on ollut hyvin pitkään. VPK-toiminta oli erityisesti puukaupunkiaikakaudella paloturvallisuuden kannalta erittäin tärkeää ja nykyäänkin ennen kaikkea haja-asutusalueiden pelastusvalmiuden ylläpitämiseksi vapaaehtoisista palokunnista on viranomaisille iso apu.

Suomen Meripelastusseura pitää jäsenyhdistyksineen yllä vastaavaa valmiutta merillä ja järvillä. Lisäksi on monia muita vapaaehtoistoimintaan perustuvia tunnettuja toimijoita, kuten Punainen Risti. Öljyntorjunnan ja siihen liittyvän rantojen puhdistamisen kannalta tärkeää työtä on tehnyt myös WWF, joka on kouluttanut useita tuhansia vapaaehtoisia siivoamaan likaantuneita rantoja öljystä vahingon tapahduttua.

Yhteiskunta säästää

Usein julkisuudessa keskustellaan työelämän hektisyydestä, työn tunkeutumisesta vapaa-ajalle tai ihmisten nopeasti täyttyvistä vapaa-ajan kalentereista. Tämä sopii huonosti yhteen sen tosiasian kanssa, että monet ovat valmiita käyttämään paljonkin aikaa erilaiseen vapaaehtoistoimintaan – vai onko tämä kenties osasyy juuri siihen, miksi vapaa-aikaa koetaan olevan vähän?

Yhteiskunnan kannalta vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys, sillä jos kolmannen sektorin tuottama työpanos jouduttaisiin korvaamaan viranomaistyöllä tai ostopalveluilla yrityksiltä, pitäisi yhteiskunnallisten toimijoiden talousarvioita kasvattaa melkoisesti. Tämä käytännössä edellyttäisi verojen tai veroluonteisten maksujen korotuksia.

Motivaatio ratkaisee

Vapaaehtoistyössä vapaaehtoisen motivaation lähde on hyvin keskeinen tekijä, jotta vapaaehtoistyötä ylipäätään tehtäisiin. Motivaatio on tärkeää toki palkkatyössäkin, mutta ilman sisäistä motivaatiota vapaaehtoinen yleensä etsii itselleen muita haasteita. Tämä käy kaiken lisäksi helposti, kun henkilökohtaiset ansiotulot ja sitä kautta oman elämän rahoitus eivät ole riippuvaisia vapaaehtoistehtävistä.

Palkkatyössä tämä asia on usein monimutkaisempi, sillä työntekijä voi hiipuneesta motivaatiostaan huolimatta sinnitellä pitkäänkin työtehtävissä juuri lähinnä taloudellisista syistä. Toisaalta palkatulta voidaan aina vaatia asioiden etenemistä suunniteltuun tahtiin, mikä vapaaehtoistyössä ei ole yhtä suoraviivainen asia.

Mielenkiintoista on, että TKI-toiminnassa (mitä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussakin tehdään merkittävästi) yhdistyvät monet palkka- ja vapaaehtoistyön ominaispiirteet. Näin on ainakin, jos sitä halutaan tehdä tavoitteellisesti ja kehittyvästi, mikä olisi luonnollisesti suotavaa koko toiminnan merkityksen kannalta. Ilman sisäistä motivaatiota TKI-työ voi helposti muuttua vain kehitettävän asian uudelleenjargonoinniksi.