Workshopeissa lyödään viisaat päät yhteen

Logistiikan tutkimuksessa tyypillisiä aineistonhankkimismenetelmiä ovat asiantuntijoille tehtävät haastattelut ja kyselyt. Tutkimus- ja kehittämistyössä voidaan kuitenkin hyödyntää asiantuntijoiden osaamista laajemminkin. Tämä onnistuu helposti esimerkiksi workshopien avulla.

Logistiikan tutkimuksessa tyypillisiä aineistonhankkimismenetelmiä ovat haastattelut ja kyselyt. Etenkin kyselytutkimusten tulokset tarjoavat mahdollisuuden helppoon, kvantitatiiviseen (määrälliseen) aineiston analysoitiin esimerkiksi taulukointia apuna käyttäen.

Haastatteluissa taas aineiston käsittely on enemmän kvalitatiivista (laadullista), vaikkakin tarkat ja jokaiselle haastateltavalle samanlaisina toistuvat haastattelukysymykset mahdollistavat myös aineiston määrällisen analysoinnin.

Haastattelut ja kyselyt ovat loistavia tutkimusmenetelmiä, sillä ne mahdollistavat eri alojen asiantuntijoiden näkemysten esilletulon. Haastattelujen ja kyselyiden heikkoutena on kuitenkin se, että niissä käsiteltävien aiheiden käsittelyä rajoittavat esimerkiksi kysymyksenasettelu sekä ennalta luotu haastattelurunko.

SWOT, tuumatalkoot ja ideakävelyt

Hyvää asiantuntijaverkostoa voidaan hyödyntää muutenkin kuin tiedonhankintakeinona kyselyiden ja haastattelujen kautta. Esimerkiksi juuri logistiikka-alalla monet asiantuntijat ovat hyvinkin aktiivisia ja innokkaita osallistumaan myös laajempaan kehitystoimintaan. Tämän vuoksi yhtenä soveltuvana kehittämiskeinona logistiikan TKI-toiminnassa ovat asiantuntijaworkshopit, joita käytetäänkin hyvin aktiivisesti. Tunnettuja workshop-menetelmiä ovat esimerkiksi SWOT-analyysit, tuumatalkoot ja ideakävelyt.

Workshop-työskentelyn aikana on mahdollista perehtyä aiheisiin ja erityisiin ongelmakohtiin syvemmin sekä löytää uusia näkökulma lähtötilanteeseen. Workshopit tarjoavat mahdollisuuden myös vapaalle keskustelulle ja luovuudelle. Workshopin aikana on myös mahdollista, että haasteet tai ongelmakohdat, joita tutkija on pitänyt merkittävinä ennen workshopin alkua, muuttavat muotoaan tai vaihtuvat jopa kokonaan.

Usein workshopin osallistujat lähestyvät aihetta eri taustoista, jolloin lähtötilanteesta ja mahdollisista ongelmanratkaisukeinoista saadaan paljon kattavampi näkemys, kuin tutkijalla on mahdollista luoda yksin.

Workshop vaatii taitavaa ohjausta

Workshopin järjestäminen vaatii tutkijalta hyviä ohjaamistaitoja, jotta kaikki esillä olevat tulokulmat ja ideat tulevat kuulluksi tasa-arvoisesti ja riittävän kattavasti. Tutkijan tulisi kyetä ohjaamaan keskustelua puuttumatta itse sen sisältöön.

Tämän lisäksi tutkijan tulee saada tehtyä tarkat muistiinpanot keskustelujen sisällöstä, mikä onnistuu usein parhaiten workshop-tilaisuuden äänittämisellä sekä workshopissa mahdollisesti luotuja post-it-tauluja apuna käyttäen.

Haastattelu- ja kyselytutkimuksiin verrattuna aineiston ja johtopäätösten kerääminen workshopien pohjalta on tutkijalle haastavampaa, mutta tulokset ovat takuulla asianmukaisia, ajankohtaisia sekä usein myös kehittämiskelpoisia.

Esimerkkinä satamatoimintojen kehittäminen

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa workshopeja on käytetty kehittämisen työkaluna esimerkiksi Digiport-hankkeen aikana. Digiport-hankkeen yhtenä tavoitteena on hyödyntää avointa dataa satamista löytyvien haasteiden ratkaisemiseksi.

Satamatoimijoiden kanssa toteutetun workshopin avulla voitiin varmistaa, että hankkeessa ratkaistavat haasteet ovat todellisia, satamatoimintaa vaikeuttavia pullonkauloja ja ongelmakohtia, joita voidaan käytännössäkin parantaa avoimen datan ratkaisujen avulla.