Innovaatiot syntyvät kumppanuuksilla

Korkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuus on tiiviin keskustelun kohteena. Mittareita voi olla monia ja monen tasoisia, eri toimialoilla myös eri painotuksin valittuja.

Teollisuuden kanssa toimiessa mittarointi keskittyy lähes väistämättä innovaatioihin, spin off -liiketoimintojen syntymiseen, uusiin tuotteisiin, investointeihin ja työpaikkoihin. Tärkeä mittari on myös opiskelijoiden työllistyminen alueen yrityksiin.

Tuloksiin voidaan pyrkiä joko yksin tai toimimalla arvoa kasvattavana kumppanina erilaisissa konsortioissa tai verkostoissa. Suomi on maailman johtavia maita metsäteollisuuden, cleantechin ja uusiutuvan energian sektoreilla.

Historiallisesti näiden alojen innovaatiotoiminta on keskittynyt pääkaupunkiseudulle, jossain määrin myös esimerkiksi Oulun, Jyväskylän ja Lappeenrannan seuduille. Etelä-Savo on vähitellen noussut varteenotettavaksi tekijäksi näiden vahvojen osaamiskeskittymien rinnalle.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin tutkimus- ja kehitystoiminta metsäteollisuuden alalla on entistä vahvemmin rakentanut kumppanuuksia VTT:n ja Aalto-yliopiston Kemiantekniikan innovaatiotoimintaan.

Luonnonvarakeskus LUKEn kanssa yhteistyö keskittyy metsänjalostuksen korkean teknologian sovelluksiin ja puun sivuvirtojen hyödyntämiseen. Yhteisiä hankkeita on käynnissä myös puumateriaalitutkimuksen ja puurakentamisen alalla.

Käytännön tutkimusallianssit ja biotuotetekniikan visiot

Uusiutuva suomalainen metsäteollisuus tarvitsee korkean lisäarvon sovelluksia, jotka vastaavat kestävän talouskehityksen globaaleihin haasteisiin. VTT ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ovat vuoden 2019 alussa tiivistäneet yhteistyötään sellupohjaisten biomateriaalien kehitystyössä ja teollisen tuotannon pilotoinnissa.

Tutkimus- ja kehitystyö kohdistuu erityisesti kestävään pakkaamiseen ja tekstiileihin. Yhteistyön tavoitteena on kasvattaa uusien selluloosalaatujen testituotantoa uusiutuvan metsäteollisuuden tarpeisiin. Yhteistyösopimus on viisivuotinen ja sen solmukohdat ovat VTT:n ylpeys Bioruukki Espoossa ja Xamkin Kuitulaboratorio Savonlinnassa.

Selluloosan muokkauksen prosessitekniset hienoudet ovat edellyttäneet Savonlinnassa tutkimusympäristön ja koetoiminnan valmiuksien teknistä kehittämistä. Nämä haasteet saadaan ratkottua vuoden 2020 alkaessa.

Xamkin Kuitulaboratorio ja biotuotetekniikan AMK-insinöörikoulutus on liittoutunut Aalto-yliopiston Kemiantekniikan korkeakoulun kanssa. Aallon toivomuksesta koulutusyhteistyön fokuksena ovat bio(metsä)pohjaiset kuitumateriaalit sekä polymeerit. Tutkimus- ja innovaatioyhteistyössä fokuksena on AaltoCell –teknologian ja tuotesovellusten demonstroinnit ja kaupallistamisen tukeminen.

Luonnonvarakeskus LUKEn kanssa on käynnissä opetusministeriön lippulaiva-hanke, jota koordinoidaan Savonlinnasta, mutta johon on kytketty Xamkin osaamista myös Mikkelin ympäristöturvallisuuden tutkimusryhmästä sekä Biosammosta Kouvolasta.  Projekti on jo nyt kehittänyt yhteistä infrastruktuuria ja osaajaverkostoa biomateriaalien ominaisuuksien ja ympäristövaikutusten tutkimukseen ja parempaan hallintaan.

Mitä opimme TKI-kumppanuuksista?

Xamkille hyödyt alojensa johtavien tutkimuslaitosten kanssa toimimisesta ovat prosessitekniikan alalla moninaiset.

Toimimalla verkostossa alojen parhaiden osaajien kanssa onnistumisen todennäköisyys kasvaa, projektien vaikuttavuus lisääntyy ja Xamkin osaaminen ja kyky kokonaisuuksien hallintaan kehittyy.   Toimintaan tulee lisää suunnitelmallisuutta, kommunikointi- ja yhteistyötaidot kehittyvät, projektien hallintaosaaminen paranee, esitystaidot ja raportointi kehittyvät. Kun projektit kattavat arvoketju-kokonaisuuksia raaka-ainelähteiltä valmistusprosessien kautta kuluttajatuotteisiin saakka, on yhteistyö ainoa keino ratkaisujen tuottamiseksi.

Sektoritutkimuslaitosten ja tiedekorkeakoulujen yhteistyö Xamkin kanssa kuitu- ja selluloosatekniikan innovaatio- ja tutkimustoiminnassa on tarvelähtöistä. Prosessien ja uusien tuotteiden skaalaaminen kohti teollista mittakaavaa on usein kallista ja hankalaa. Yhteistyössä voidaan tuottaa kannattavammin ja nopeammin uusia demonstrointeja sekä koota yhteen tarvittavat teknologiat ja osaaminen. Näin voidaan palvella paremmin sekä alueellisia että kansallisia tarpeita.

Tutkimuskumppanuudet ovat tärkeä osa innovaatioekosysteemejä, joissa työskentelevät laboratoriot, henkilöt ja yritykset ratkaisevat kestävän talouden globaaleja haasteita.  Alueellisesti toiminta avaa uusia merkittäviä kehittämismahdollisuuksia ja varmistaa alueen TKI-toiminnan kilpailukykyisyyttä.

Kansallisesti toimivat innovaatioverkostot ovat myös loistava lähtökohta tutkimus- ja kehitystoiminnan kansainvälistämiselle, ja tältä pohjalta onkin jo muodostunut useita HORIZON 2020 -konsortioita. Tulevaisuudessa nämä allianssit voivat poikia myös uusia innovatiivisia tutkimusrakenteita ja organisoitumisen muotoja alueelle.