Digihyvinvointi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia

Fyysinen hyvinvointi ja siihen liittyvät aihealueet liikunta, ravitsemus ja uni ovat meille kaikille tuttuja arkielämästä. Mutta mitä on digihyvinvointi? Entä vaikuttaako fyysinen hyvinvointi digihyvinvointiin tai toisin päin?

Näitä kysymyksiä ja fyysisen hyvinvoinnin teemoja tarkastellaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun, Etelä-Savon Liikunnan, Mediakasvatusseuran ja Ammattiopisto Spesian yhteistyössä toteutettavassa Digivoimaa-hankkeessa.

Digihyvinvointi on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia digilaitteiden ja -palveluiden sisältämässä arjessa. Digihyvinvoiva osaa käyttää laitteita ja palveluita tavalla, joka tukee osallisuutta ja läheisiä ihmissuhteita sekä ymmärtää mahdollisia median aiheuttamia haittavaikutuksia.

Digitaalisesti hyvinvoiva osaa myös kyseenalaistaa omia median käytön tottumuksia ja kysyä itseltään: ”Millainen media vie voimavaroja, ja millainen median käyttö antaa iloa ja luo energiaa, sekä tuo ihmisiä yhteen?”.

Digitaalisuus – liikunnan buustaaja vai pakollinen paha?

Liikunnalla on pitkät perinteet. Sen avulla on aikanaan hankittu muonat pöytään ja liikuttu paikasta toiseen. Nykyään ravinnon saa helposti kaupasta, sekä kulkeminen hoituu ilman fyysisiä ponnisteluja. Näin ollen arkiliikunta on selvästi vähentynyt vuosien saatossa kehityksen myötä, mutta miten digitaalinen kehitys on vaikuttanut jokapäiväiseen liikuntaan?

Perinteisen liikunnan voidaan ajatella tapahtuvan hyvin ilman minkäänlaista digitaalisuutta. Raittiissa ulkoilmassa metsissä voidaan juosta, suunnistaa ja hiihtää. Ulkokentillä pelata jalkapalloa, pesäpalloa ja jääpalloa. Kaikki nämä voidaan toteuttaa ilman digitaalisuutta. Herääkin kysymys, miksi digitaalisuus sekoitetaan perinteiseen liikuntaan ja urheiluun? Voiko siitä olla jotakin hyötyä? Vastaus on – kyllä.

Digitaalisuus ja media voivat tuoda liikkumiseen aivan uusia ulottuvuuksia. Erilaiset aktivoivat älypuhelinsovellukset, aktiivisuusrannekkeet sekä live-ohjaukset netissä tuovat monille lisäarvoa – motivaatiota liikkumiseen ja aktiiviseen arkeen.

Digitaalisuus antaa myös mahdollisuuden liikunnan paikattomuuteen, mikä lisää yhdenvertaisuutta liikunnan harrastamisen mahdollisuuksiin. Digitaalisuudelle täytyykin antaa mahdollisuus eikä vain ajatella sitä fyysisen aktiivisuuden esteenä.

Teknologian avulla uni uudelle tasolle

Digitaalisuus mahdollistaa myös unen tarkempaa tarkkailua. Itsemittaamisen mahdollisuus on hyvä asia, jos käyttäjä motivoituu tämän avulla huolehtimaan riittävästä unesta ja palautumisesta. On olemassa mm. aktiivisuusrannekkeita ja erilaisia sovelluksia, jotka mittaavat unen aikana esimerkiksi sykettä, sykevälivaihtelua, syvän unen määrää ja hengitystiheyttä.

Pidempijaksoisen unen seurannan myötä ihminen voi tulkita yön aikaisista tuloksistaan mm. mahdollista ylikuormittumista, päivän aktiivisuuden ja ravinnon laadun vaikutusta unen laatuun sekä henkilökohtaista unen tarvetta. Käyttäjä voi tuloksiin perustuvalla ajattelu- ja toimintatavan muutoksilla päästä kohti virkeämpää olotilaa. Unen digitaalinen mittaaminen voi olla monelle motivoivaa, mutta edelleen tärkeimpiä unen laadun mittareita ovat tunne unen virkistävyydestä aamulla heti heräämisen jälkeen sekä yleinen vireystila päivän aikana.

Digitaalisuus luo myös haasteita nukkumiseen. Mielenkiintoiset sovellukset koukuttavat meidät puhelimien ruuduille huomaamatta, sininen valo rasittaa silmien verkkokalvoja, ja monesti ruudulla tapahtuva toiminta on aivoja aktivoivaa. Nämä toiminnot viivästyttävät nukahtamista, jolloin alkuyöstä nukuttavan syvän unen määrä vähenee ja unen laatu kärsii.

Riittämätön unen määrä vaikuttaa seuraavan päivän vireystilaan ja sitä kautta mm. tarkkaavaisuuteen ja keskittymiskykyyn. Pidempään jatkunut univaje voi altistaa mm. mielenterveysongelmille, lihavuudelle ja 2-tyypin diabetekselle. Muistakaa, että unen tärkeimpiä tehtäviä on palauttaa aivoja päivän rasituksesta, joten digitaalisuuden ei kannata antaa varastaa yöunia.

Hyvinvoinnin Jin ja Jang

Digitaalisuus luo ilmapiirin, jossa kaikki informaatio on heti käden ulottuvilla. Omat ajatukset jäävät vähäisemmäksi, ja hallitsematon sekä kuormittava informaatio- ja ärsyketulva voi olla haitallista myös aivojen terveydelle.

Teknologia sujuvoittaa ja helpottaa arkea tukien ja mahdollistaen monia asioita, mutta samalla se myös vähentää ihmisten liikkumista ja aiheuttaa uniongelmia. Mielestäni digitaalisuudella on näin ollen positiivisia sekä negatiivisia puolia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kaikkein tärkeintä on löytää itselle tasapaino online- ja offline-elämässä.

Digivoimaa-hankkeen rahoittajana toimii Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ajalla 1.10.2018-31.12.2020.