Hyvä työilmapiiri tehdään porukalla

Meistä jokainen tarvitsee vuorovaikutus- ja työyhteisötaitoja, olipa ala tai asema mikä hyvänsä. Hyvän työilmapiirin syntyyn voi jokainen vaikuttaa. Oikeastaan jokainen on vastuussa omalta osaltaan oman työyhteisönsä hyvinvoinnista. Tunnetilat ja asenteet tarttuvat ihmisestä toiseen.

Tämä vuosi on tuonut moneen työyhteisöön suuria muutoksia. Äkillisesti koronan vuoksi muuttunut toimintaympäristö on pakottanut miettimään totuttua toimintaa uusiksi. Aluksi oli ehkä sellaista väliaikaisuuden tuntua. Arveltiin, että tämä menee ohi, ja kesällä tai viimeistään syksyllä palaillaan normaaliin.

Tilanne on kuitenkin jatkunut ja tulee jatkumaan pitkään uudenlaisena. Vaikka tauti taltutettaisiin, emme enää palaa ainakaan kokonaan koronaa edeltäneeseen maailmaan. On löydettävä uusi normaali.

Kuukaudesta toiseen jatkunut epävarmuus ja tulevaisuuden ennakoimattomuus vaikuttavat työelämässä. Joillain työt loppuivat, toisilla työkuorma kasvoi ja monen on ollut pakko oppia tai kehittää nopeasti uutta.

Työyhteisö etätyössä

Monilla työpaikoilla siirryttiin keväällä osittain tai kokonaan etätyöhön. Tilanne haastoi työyhteisöjä ja -tiimejä. Etätapaamiset mahdollistava tekniikka alkoi nopeasti tulla tutuksi ja kehittyä vastaamaan tarpeisiin. Silti sosiaalinen vuorovaikutus ja kohtaaminen on kömpelöä kasvokkain tapahtuvaan keskusteluun verrattuna.

Yhteisöllisyyttä on pidettävä yllä, jotta työyhteisö toimii sujuvasti. Tiimien välisiä etätapaamisia on järjestettävä harkiten, vaikka etäpalaveriähky vaivaisi. Hyvä työilmapiiri on yksi työhyvinvoinnin tärkeimmistä tekijöistä. Sitä on vaikea pitää yllä, jos työkaverit etääntyvät eikä heistä kuule aikoihin. Siksi myös yhteisiä taukoja on tärkeä korvata vaikkapa etäkahveilla.

Kotihoidon työyhteisöt

Läheskään kaikille työpaikoilla tai kaikkiin työtehtäviin etätyö ei sovi. Yksi tällainen on sote-ala. On paljon potilas- ja asiakastyötä, joka on väistämättä tehtävä lähikontaktissa. Joitain työtehtäviä toki voidaan tehdä etänä ja esimerkiksi etäpalveluiden kehitys on saanut tilanteessa vauhtia.

Kotiin tuotettavia palveluita voi toteuttaa vain rajallisesti teknisten sovellusten välityksellä. Monet kotihoidon palvelut, kuten hoitotoimenpiteet, näytteenotot tai arkiset avustustehtävät eivät hoidu muuten kuin menemällä paikan päälle.

Vaikka kotihoidon työ näyttäisi pysyneen ennallaan, työhön on tullut uusi tekijä. Hoitaja kantaa huolta ja on suuressa vastuussa kiertäessään riskiryhmään kuuluvien kodeissa. Hänen täytyy kiireisessä arjessa huolehtia sekä asiakkaan että itsensä suojaamisesta. Työyhteisön, tiimin, on tuettava toisiaan ja sitouduttava yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin silloinkin, kun yhteisiä kokoontumisia on rajoitettu.

Työhyvinvointia kotihoidossa

Hankkeemme tavoitteena on edistää kotihoidon työhyvinvointia. Halusimme aluksi selvittää, millaiset asiat edistävät ja toisaalta mitkä tekijät heikentävät työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä juuri kotihoidossa. Kutsuimme Essoten ja Pieksämäen kotihoidon esihenkilöitä ja työntekijöitä työpajoihin kertomaan omia näkemyksiään.

Kumpikin ryhmä pohti asiaa omasta näkökulmastaan. Esille nousi paljon yhtäläisiä asioita. Suureksi tekijäksi nousi työyhteisö ja yhteistyö sen sisällä. Tiiminä työskentely, avun antaminen ja avun saaminen, joustaminen sekä yhteisten pelisääntöjen noudattaminen tuottavat tyytyväisyyttä.

Hyvä työilmapiiri edistää tutkitusti työtyytyväisyyttä. Hyvä porukka, jonka apuun ja tukeen voi luottaa, auttaa epävarmassa tai muuten hankalassa tilanteessa. Kuka tällaisen ilmapiirin luo ja miten? Vaikka emme kysyneet ratkaisuja, nämä löytyivät työpajojen vastauksista.

Vuorovaikutus. Keskustelu ja toisen kuunteleminen lisäävät ymmärrystä hänen tehtävänkuvastaan. Hyvä työkaveri myös kysyy mitä kuuluu tai tarvitsetko apua.

Kaikkien työn arvostus. Kaikkien työnkuvaan eivät kuulu samat tehtävät. Silti jokaisella tiimin jäsenellä ammattiryhmästä riippumatta on tärkeä osansa. Jokaisen on myös arvostettava yhteisiksi määriteltyjä tehtäviä.

Yhteistyö. Yhteisiin tavoitteisiin sitoutuminen ja sovittujen pelisääntöjen noudattaminen sekä joustaminen tarvittaessa sujuvoittavat koko tiimin työtä. Olennaisen tiedon jakaminen ja sovittujen asioiden hoitaminen luovat yhteishenkeä ja turvallista ilmapiiriä.

Auttaminen. Työkaverin auttaminen ja neuvominen helpottaa yhteisiin tavoitteisiin pääsyä. Lisäksi auttaminen tutkitusti lisää sekä avun antajan, että avun saajan hyvinvointia. Joskus sekin auttaa, kun saa jakaa ja purkaa asioita työkaverin kanssa.

Ilmapiiri. Kaikki edellä mainittu edistää hyvää työilmapiiriä. Myös arjen komiikkaa ja huumoria viljelevät kivat ja iloiset työkaverit ja esihenkilö luovat hyvää ilmapiiriä. Sellaisessa voi olla oma itsensä

Nämä vinkit sopivat erinomaisesti myös meille etätyöläisille. Loppujen lopuksi tämä on aika helppoa, eikö vain? Hyvällä käytöksellä, ystävällisyydellä ja työkavereiden huomioimisella pääsee pitkälle.