Järjestä työpäivääsi tyhjäkäyntihetkiä

Ajatustyötä tekevän arki voi olla usein tehtävästä toiseen poukkoilemista ja pää niin kuormittunut, ettei ajatus enää kulje. Ja tehtävät vaativat luovaa ajatustyötä. Mikä siis avuksi? Sisällytä työpäivääsi tyhjäkäyntihetkiä.

Osallistuimme helmikuun alussa THL:n tilaisuuteen, jossa oli puhumassa aivotutkija Minna Huotilainen. Hän puhuu aivojen tyhjäkäyntihetkistä, jotka ovat erityisen tärkeitä aivojen hyvinvoinnin, muistin ja luovan ajattelun kannalta. Huotilaisen mukaan työmuisti on heikoin lenkki, koska sen tilavuus on erittäin rajallinen. Hän vertaa työmuistia pieneen, kaltevaan pöytään, jolle mahtuu vain muutama asia kerrallaan. Tavaroita putoaa herkästi pois, etenkin jos pöydällä on täyttä. (Huotilainen & Peltonen 2020, 98.)

Jos joskus tuntuu, että oma muistin kovalevy on täynnä, niin se voi pitää paikkansa. Huotilaisen puhe kolahti, koska asiantuntijatyössä on usein hetkiä, jolloin aivot tuntuvat olevan niin täynnä ajatuksia, että niistä on vaikeaa saada kiinni. Tätä ei helpota yhtään se tosiasia, että eri digilaitteet, sähköposti ja pikaviestiohjelmat tuuppaavat jatkuvasti uutta informaatiota, johon tarttua.

Aivot maksavat laskun

Tehtävästä toiseen hyppimisellä on hintansa ja maksajana ovat aivot. Hintana voi olla työskentelyn hidastuminen ja virheiden määrän kasvu. Poukkoileminen vaatii pinnistelyä ja se voi pitkällä aikavälillä kuormittaa aivoja liikaa. Mielen poukkoiluun kannattaa kiinnittää huomiota ja oppia tunnistamaan, milloin mieli käy ylikierroksilla. (Huotilainen & Moisala 2018, 62, 64.) Multitaskaaminen ei ole aivojen hyvinvoinnin näkökulmasta mitenkään tavoiteltava tila, vaikka se on monelle työntekijälle arkipäivää.

Palautumiseen tarvitaan rauhallisia hetkiä, joiden aikana mieli pääsee elpymään. Miten tällaiset hetket mahdollistuvat tietotyöläisen arjessa, joka on silppuuntunut eri laitteiden tuijottamiseen ja niillä työskentelyyn?

Laitteet mahdollistavat jatkuvan tavoitettavissa olemisen, vaikka ympäri vuorokauden. Joskus voi tuntua, että aivot menevät lukkoon työajan silppuuntuessa erilaisiin ajattelua ja keskittymistä vaativiin tehtäviin. Ja kyllä, niihin lukuisiin keskeytyksiin. Mutta ei hätää, aivoja voi huoltaa ja omia työskentelytapoja muokata.

Rauhalliset toiminnantilat ovat olennaisen tärkeitä palautumisen kannalta. Silloin keholla on aikaa erilaisiin huoltotehtäviin, kuten ruoansulatukseen ja immuunipuolustuksen hoitamiseen. Näinä hetkinä myös mieli saa aikaa toipua. Aivot käyvät läpi päivän aikana vastaan tulleita asioita järjestellen niitä muistiin. Nämä ovat hetkiä, jolloin voi syntyä uusia, upeista oivalluksia ja ideoita. Kehollinen toiminta vaikuttaa voimakkaasti mielen toimintaan, jonka vuoksi voimme käyttää kehoa ratkaisemaan mielen ongelmia. (Huotilainen & Moisala 2018, 74-75.)

Idea lenkillä tai lauteilla

Tunnistatko tilanteen, jossa työhön liittyvä oivallus on putkahtanut mieleen lenkkipolulla tai saunan lauteilla? Jotta aivot kykenevät luovaan ajatteluun, tarvitaan rauhallisia toiminnan hetkiä. Pinkeimmilleen kiristynyt, stressaantunut mieli ei kykene välttämättä ratkomaan ja oivaltamaan samoja asioita, jotka rentoutuneessa olotilassa tuntuvat pikkujutuilta. Miten löytää näitä rauhallisen toiminnan tiloja kiireisten työpäivien lomasta? Pienestäkin hetkestä voi olla apua.

Vetkuttelu, tyhjäkäynti, nollaaminen: sitä aivot tarvitsevat. Aivomme ansaitsevat lepohetkiä, jotka kehittävät luovaa ajattelua ja ideointikykyä. Tuumaushetket, jolloin aivot käyvät niin sanotusti tyhjäkäynnillä, ovat ajanjaksoja, jolloin ei tehdä suorittavaa työtä. Eli ollaan vaan. Pelkkä oleilu työaikana voi olla kuitenkin monelle haastavaa ja nostattaa tunteita syyllisyydestä. (Tiedon silta 2019.) Kahvitauot ja happihyppelyt ovat luontevia pieniä taukoja työpäivän lomassa. Kahvihuoneissa monesti kuitenkin puhutaan työasioista ja selataan nettiä, jolloin tyhjäkäyntiä ei tapahdu. Luovuuden näkökulmasta kaikenlainen hulluttelu, leikkiminen ja pelailu olisikin hyvä asia, mutta moiset aktiviteetit voivat tuntua turhalta pelleilyltä kesken työpäivän (Kangasvuo, Pulkkinen & Rauanjoki 2018, 248).

Annos luovuutta kesken työpäivän

Monilla työpaikoilla on käytettävissä erilaisia liikuntavälineitä, kuten jumppakepit ja tasapainolaudat. Entä jos otettaisiin taiteen kokeminen tai taidelähtöiset menetelmät avuksi rauhallisten toiminnantilojen luomiseen? Pieni annos taidetta tai luovaa tekemistä työpäivän keskellä voisi auttaa siirtämään ajatukset hetkeksi pois työasioista ja taiteeseen uppoutuminen saisi aikaan myös tyhjäkäyntikokemuksen.

Kotiin, työpaikoille tai julkisiin tiloihin voisi rakentaa vaikkapa luovuusnurkkia, joista löytyisi kyniä ja paperia doodlailuun tai joissa pyörisi rauhoittavia visuaalisia- tai äänimaisemia. Luovuusnurkassa voisi käydä hengähtämässä, vaikka muutaman minuutin ajan. Rauhallinen tekeminen voi palauttaa voimia ja ajattelu sujuu taas paremmin. Muista siis työpäivän tyhjäkäyntihetket, ne voivat olla arvokas voimavara.

Lähteet:

Huotilainen, Minna & Peltonen, Leeni. 2020. Uuden ajan muistikirja. Miksi unohtelen asioita? Onko muistini rikki? Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava.

Huotilainen, Minna & Moisala; Mona. 2018. Keskittymiskyvyn elvytysopas. Jyväskylä: Tuuma.

Kangasvuo, Jenny. 2019. Tiedon silta. Kotviminen antaa uusia ideoita ja parantaa työhyvinvointia. Saatavissa: https://tiedonsilta.fi/kotviminen-antaa-uusia-ideoita-ja-parantaa-tyohyvinvointia/ [viitattu 28.2.2020]

Kangasvuo, Jenny, Pulkkinen, Jonna & Rauanjoki, Katri. 2018. Kotvimisen vallankumous. Hämeenlinna: Karisto Oy.