Kirjeitä tuntemattomalle

Toukokuussa Essoten kotihoidon työntekijät toivat asiakkaille lämminhenkisiä kirjeitä tuntemattomilta. Mistä siinä oli kyse – kuka kirjoitti ja miksi?

Kuukautta aiemmin Parasta Etelä-Savoon -hankkeen Aistityöskentely -työpajan osallistujat saivat postissa ennakkoon työpajapaketin, jossa oli muiden tarvikkeiden lisäksi kaksi eri kokoista kirjekuorta, kaunis kirjepaperi ja postimerkki.

Osallistujat kirjoittivat tuntemattomille ihmisille hyvän mielen kirjeen. Jo tuossa vaiheessa oli tiedossa, että vastaanottajat ovat Essoten kotihoidon asiakkaita.

Lähettäjät olivat anonyymejä: postia laittoivat liikkeelle niin ”Tuntematon ystävä” kuin myös ”Nainen Mikkelistä”. Moni allekirjoitti kirjeen omalla etunimellään. Lähettäjät sujauttivat kirjeensä pieneen kuoreen, jonka he laittoivat isompaan kuoreen. Avoimeksi kuoret jätettiin, koska viestit katsottiin vielä läpi ennen perille toimittamista.

Hyvä kirje tuntemattomalle

Samantapaisia kampanjoita löytyy maailmalta ja myös muualta Suomesta. Tässä apuna käytettiin Tampereen Setlementin kokoamia ohjeita.

– Kirjoittajan persoonallisuus saa näkyä kirjeissä. Kehotimme kirjoittamaan kaikenlaisista arkisista asioista, mukavista kokemuksista tai ihan vaikka kevään etenemisen havainnoista. Uskonnollista tai poliittista viestiä kirjeissä ei saa olla, kertoo lehtori Laura Hokkanen Xamkilta.

Kirjeitä tuli liki sata kappaletta. Koronan vuoksi ne pidettiin ennen jakelua odottamassa muutaman päivän ajan Essoten pandemiatyöryhmän ohjeen mukaisesti. Jakelusta vastasi Vetovoimainen kotihoito -hanke, jonka hankepäällikkö Jaana Koinsaari kertoo postin perille viemisestä:

– Kirjeet jaettiin kaikkien kotihoidon tiimien kesken tasan. Koska meillä on noin 40 tiimiä, niin jokaiseen tiimiin meni kaksi kirjettä.

Työntekijät arvioivat, ketkä asiakkaista erityisesti hyötyisivät kirjeistä. Ne vietiin perille kotihoidon työntekijän kotikäynnillä.

– He olivat niitä yhdessäkin lukeneet ja ihan liikutuksesta itkeneet. Jotkut kirjeet olivat kuulemma niin koskettavia, jatkaa Koinsaari.

Hyvän tekemisen tarve

Hyvän tekeminen tekee hyvää sekä tekijälle että sen kohteelle. Asiaa on myös tutkittu. Frank Martelan ja Richard M. Ryanin vuonna 2015 Journal of Personality -lehdessä julkaistun tutkimuksen tulokset viittasivat siihen, että hyvän tekeminen voi olla ihmisen psykologinen perustarve.

Yhden nykypäivän tunnetuimman motivaatioteorian eli itseohjautuvuusteorian mukaan hyvinvointi edellyttää kolmen keskeisen psykologisen tarpeen eli autonomian, pätevyyden ja yhteenkuuluvuuden täyttymistä. Martelan ja Ryanin tutkimuksessa rinnalle alkoi nousta juuri hyvän tekeminen. Sittemmin Martela jatkoi tutkimusta Tapani Riekin kanssa. He lisäsivät listaan neljänneksi perustarpeeksi hyvän tekemisen, jolla on itsenäinen ja muista perustarpeista riippumaton vaikutus ihmisen hyvinvointiin.

Tehdessään hyvää ihminen kokee, että voi vaikuttaa mukavalla tavalla toisten ihmisten elämään. Voittajia ovat sekä hyvää tekevät että sen kohteena olevat. Merkitykselliseltä tuntuvien asioiden edistäminen tekee myös omasta elämästä merkityksellisempää. Vapaamuotoisten keskustelujen perusteella kirjekampanja tuotti kaikille toimintaan osallistuneille hyvää mieltä.

– Työntekijät kokivat kirjeiden jakamisen todella hyvänä asiana ja olisi kyllä hienoa, jos saisi jatkoa, tuumii Jaana Koinsaari.

Jatkoa onkin tulossa. Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry ja Etelä-Savon Muistiluotsi toteuttavat ideaa omaishoitoperheiden kanssa.