Lähteekö luomu lentoon Kaakkois-Suomessa?
07.12.2020Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hankkeessa kartoitettiin keskeisimpiä kehittämistarpeita luomun edistämiseksi Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa. Työ huipentui Kaakkois-Suomen luomun toimintasuunnitelman julkaisemiseen syyskuussa 2020.
Alueellisten luomun toimintasuunnitelmien tarkoitus on kehittää alueelle sopivaa luomuruokajärjestelmää. Tähän mennessä vastaavia suunnitelmia on tehty Etelä-Pohjanmaalla ja Hämeessä. Alueelliset erot vaikuttavat siihen, mitä kullakin alueella edistetään.
Kaakkois-Suomessa toimintasuunnitelmatyö alkoi tutustumalla tilastojen, selvitysten, kehittämisohjelmien ja -strategioiden sekä teemahaastattelujen avulla luomun nykytilanteeseen. Kootun tiedon perusteella laadittiin maakunnalliset nelikenttäanalyysit ja keskeiset luomun kehittämispolut. Näitä aihioita työstettiin eteenpäin alueen yrityksistä ja kehittäjistä muodostettujen kehittäjäryhmien kanssa.
Työn tulosten ja niistä eri sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta hanketiimi kokosi maakuntien yhteisen Kaakkois-Suomen luomun toimintasuunnitelman. Se kattaa nykytilan analyysin, kehittämisen lähtökohdat, yhteisen vision, tavoitteet ja niihin tähtäävät toimenpiteet.
Toimintasuunnitelma ohjaa kehittämistä jatkossa
Kaakkois-Suomen luomun yhteinen visio, Luomusta Kaakkois-Suomen yksi menestystekijä, kertoo, millaista alueen luomun tulisi olla vuonna 2030. Visio, tavoitteet ja toimenpiteet ovat maakuntien yhteisiä, mutta ne ottavat huomioon myös alueelliset erityispiirteet.
Luomua on kehitettävä koko arvoketjun laajuudelta, jotta siitä saadaan mahdollisimman paljon alueen yrityksiä hyödyttävää liiketoimintaa. Konkreettiset askelmerkit auttavat suunnitelman toimeenpanoryhmää seuraamaan tavoitteiden toteutumista ja rohkaisemaan alueen toimijoita yhteistyöhön.
Jatkuvuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että toimintasuunnitelmasta tulee alueen luomun kehittämistä aidosti ohjaava dokumentti. Tälle on hyvät edellytykset, sillä alueella on aktiivinen ote kehittämiseen, ja toimintasuunnitelman visioon, tavoitteisiin ja toimenpiteisiin oltiin valmiita sitoutumaan.
Luomun kehittäminen on pitkäjänteistä työtä
Yhteisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii taustalleen pitkäjänteistä yhteistyötä ja potentiaalisten yhteistyökumppaneiden toiminnan tuntemista. Kaakkois-Suomi jakautuu kahteen maakuntaan ja neljään seutukuntaan, mikä tuo osaltaan haasteita yhteistyön käynnistämiselle yli maakuntarajojen.
Luomun kehittämisen päämäärät ja tavoitteet ovat kuitenkin molemmissa maakunnissa pitkälti samat. Kaakkois-Suomi on vahvaa luomuviljelyaluetta, ja luomutuotanto on alueella kasvanut kiitettävästi. Kasvavan tuotannon rinnalle tarvitaan luomun käytön edistämistä ja uuden yritystoiminnan rakentamista.
Kaakkois-Suomessa on paljon luomuosaamista, jota luomun kehittämisessä voi hyödyntää toimintasuunnitelman ohjaamana. Sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen on erityisen tärkeää siinä, miten työ tulevaisuudessa jatkuu.
Onnistuminen punnitaan lopulta lähitulevaisuudessa, kun nähdään tehdyn työn ja Kaakkois-Suomen luomun toimintasuunnitelman vaikutus uusiin yhteistyön malleihin tai esimerkiksi uusien luomutuotteiden saamiseen asiakkaiden ulottuville.
Onnistumisen taustalla toimiva organisaatio
Kehittämistyön onnistumisen taustalla on paitsi sisällöllinen osaaminen ja alueen toimijoiden aktiivisuus, myös työyhteisön tarjoama tuki TKI-asiantuntijalle.
Suunnitteluvaiheessa pohditaan, millaisia muutoksia kehittämisellä halutaan saada aikaan, ja millaisia tulostavoitteita työlle asetetaan. Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hankkeen osalta arvioimme, että lähes kaikki asetetut tavoitteet saavutettiin. Yritysryhmähankkeita emme saaneet käyntiin, vaikka alueella oli niihin selvää kiinnostusta.
Tämän selittää osaltaan koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne, joka siirsi yhteiset tapaamisemme verkkoon, ja osa yhteistyöhön kannustavista tilaisuuksista jouduttiin perumaan. Pandemian mukanaan tuomat haasteet jättivät yritysten kehittämistoimien pohtimisen taka-alalle.
Projektipäällikkö on vastuussa työn etenemisestä ja hankesuunnitelmassa annettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Työtä ei kuitenkaan voi eikä pidä tehdä yksin. Luomuhankkeen onnistumisen tae oli muun muassa se, että yhteistyökumppanina oli vankan luomuasiantuntemuksen osaava kumppani, Pro Luomu ry.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa sisällöllistä tukea saa yhteistyökumppaneiden lisäksi omalta, saman alan asiantuntijoista koostuvalta tiimiltä. Tukea saa halutessaan laajemminkin verkostoitumalla työyhteisön muiden alojen asiantuntijoiden kanssa.
TKI-henkilöstön työtä tukee kymmenhenkinen palvelutiimi, jonka osaaminen on monipuolista ja laajaa aina asianhallinnasta sopimuskäytäntöihin asti. Taloudenpidossa auttavat hankecontroller ja hankeasiantuntijat, ja lisäksi käytettävissä on korkeakouluyhteisön muut tukipalvelut kuten kirjasto-, julkaisu- ja it-palvelut.
Tärkeä rooli on myös sillä, millainen ote Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa on kehittämistoimintaan. Vakiintuneet käytännöt hallinnointiin, talouden hoitoon ja vaikkapa hankintojen kilpailuttamiseen pienentävät toteutuksen ja taloudenhallinnan riskejä.
Kehittämistyötä arvioidaan Xamkissa koko sen elinkaaren ajan osana tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) laadun arviointiprosessia. Tämänkin arvioinnin mukaan onnistuimme hyvin niin sisällöllisesti, toimenpiteiden toteuttamisen kuin hallinnoinninkin näkökulmasta.
Onnistumista ei mielestäni mitata ainoastaan tulostavoitteiden kautta. Sisällöllisten tulosten ohella onnistumista on tunne oman asiantuntijuuden kehittymisestä, minkä Xamkin työyhteisö mahdollistaa loistavasti.
Artikkeli pohjautuu yhdessä hanketiimin kanssa kirjoitettuun loppuraporttiin ja hankkeen projektipäällikön kokemuksiin uutena työntekijänä Xamkissa.
Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa -hanke sai rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, ja sitä rahoitti Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Hanketta toteuttivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Pro Luomu ry 1.2.2019 – 30.9.2020.
