Minäkö jo eläkkeelle?

Eläkkeelle jääminen on prosessi, jonka jokainen kokee yksilöllisesti; toinen ajattelee sitä jo vuosia ennen ja toinen taas havahtuu juuri ennen eläkkeelle jäämistä. Yksilölliset kokemukset vaikuttavat myös hyvinvointiin – sekä työssä että vapaa-ajalla.

Terveenä eläkkeellä -hankkeessa kysyttiin 60 vuotta täyttäneiltä ja sitä vanhemmilta työntekijöiltä, huomioidaanko ikääntyminen ja lähestyvä eläköityminen työnkuvassa sekä työtehtävissä. Noin 60 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, ettei ikääntymistä huomioida työnsuunnittelussa (n= 470).

Yhdessä mutta yksilöinä

Yhteiskunnallisen markkinoinnin viitekehyksessä toteutettavassa kehittämisessä asiakasymmärrys-vaiheen tavoitteena on ymmärtää kohderyhmän arkielämää, asenteita ja nykyistä käyttäytymistä. Lisäksi tavoitteena on saada syvällisempi ymmärrys kohderyhmää motivoivista tekijöistä ja asioista, jotka vaikuttavat käyttäytymiseen.

Asiakasymmärryksen saamiseksi toteutettiin sähköinen kysely kohdejoukkoon kuuluville Savonlinnan, Mikkelin sekä Pieksämäen kaupungin ja Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essoten) sekä Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (Sosterin) 60-vuotiaille ja sitä vanhemmille työntekijöille. Lisäksi toteutettiin työpajat Mikkelin ja Savonlinnan kaupungin sekä Essoten ja Sosterin työntekijöille.

Yhdistävänä tekijänä kohderyhmällä on elämänvaihe; eläkkeelle jääminen on edessä lähiaikoina tai -vuosina. Asiakasymmärrysvaiheessa toteutetussa kyselyssä sekä työpajatyöskentelyssä (neljä työpajaa: yhteensä 27 osallistujaa) nousi hyvin esille, kuinka yksilöllisesti meistä jokainen suhtautuu eläkkeelle jäämiseen sekä viimeisiin työvuosiin:

• Eläkkeelle jäämistä ja muuttuvaa elämäntilannetta on tarve prosessoida viimeistään jo 2-3 vuotta ennen eläköitymistä – vertaistuki ja kokemusten jakaminen koetaan tärkeiksi

• Monenlaiselle tiedolle on tarvetta – milloin on mahdollista jäädä eläkkeelle, miten se vaikuttaa talouteen, mistä sen jälkeen terveydenhuoltoa jne.

• Elämäntilanne yhdistää enemmän kuin työnantaja tai työtehtävät

• Muuttuneessa tilanteessa mietityttää, miten sosiaaliset suhteet muotoutuvat sekä miltä aikatauluttomuus tuntuu

• Kouluttautuminen, oman ammattitaidon ylläpitäminen sekä kollegiaalinen tuki ovat tärkeää myös viimeisinä työvuosina

• Oma vastuu hyvinvoinnista ja jaksamisesta korostui pohdinnoissa

Tärkeimmät työelämän hyvinvointia lisäävät tekijät olivat kyselyn mukaan mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin (65%) sekä mahdollisuus vaikuttaa työaikaan (56%). Ikäjohtamisen osaamisen puute ikääntyvien työntekijöiden kohdalla heikentää työhyvinvointia ennen eläkkeelle siirtymistä.

Ikäjohtaminen työuran eri vaiheissa

”Ikäjohtaminen tarkoittaa kaikenikäisten hyvää johtamista. Se on sitä, että esimies ottaa huomioon eri-ikäisten työntekijöiden tarpeet ja odotukset. Tavoitteena on saada kaikkien vahvuudet käyttöön. Parhaassa tapauksessa kukin työyhteisön jäsen voi työskennellä voimavarojensa mukaan ja mahdollisimman tarkoituksenmukaisessa roolissa.” (Lähde: Työterveyslaitos)

Käytännössä ikäjohtamista tarvitaan kaikissa vaiheissa työuraa, ei pelkästään viimeisinä työvuosina ennen eläkkeelle jäämistä (ks. kuva 2). Terveenä eläkkeellä -hankkeessa keskitymme nimenomaan yli 60-vuotiaiden työntekijöiden hyvinvointiin ja siihen, miten ikäjohtamiselle osaltaan voidaan lisätä hyvinvointia.

Asiakasymmärrysvaiheesta saatujen tulosten mukaan työnantajat voisivat huomioida aktiivisemmin toimintaansa vanhempien työntekijöiden työhyvinvoinnin tukemiseksi. Tulokset osoittavat myös, että työssä selviytymistä sekä jaksamista voidaan tukea hyvin pienillä toimilla, jotka voivat kuitenkin lisätä merkittävästi työhyvinvointia.

Eläköitymisvaiheeseen on kehitelty erilaisia ohjelmia ja valmennuksia, jotka perustuvat tiedon jakamiseen ja asioista keskusteluun. Esimerkkinä tällaisista ohjelmista SPR:n Täyttä elämää- valmennus. Myös hankkeen yhteistyökumppaneiden edustamissa organisaatioissa on tarjolla erilaisia työhyvinvointia sekä eläköitymistä helpottavia ohjelmia; kysymyksenä on ennemminkin se, tavoittaako tieto näistä työntekijät ja vastaako ohjelma yksilöllisiin tarpeisiin. Miten näitä jo olemassa olevia ohjelmia tulisi kehittää niin, että ne vastaisivat kohderyhmän tarpeisiin?

Työhyvinvointi ei ole pelkästään työnantajan vastuulla. Kyselystä ja työpajoista nousi selvästi esille myös se, kuinka itse voi vaikuttaa omaan jaksamiseen viimeisinä työvuosina ennen eläköitymistä. Näin voidaan varmistaa, että hyvinvoiva työntekijä on myös tulevaisuudessa hyvinvoiva eläkeläinen, jolla on vielä paljon annettavaa yhteiskunnalle.

Eläkkeelle jääminen on prosessi, johon voi (ja myös kannattaa) valmistautua sekä tiedon että tunteen tasolla. On aika siirtyä ”hiilijalanjälki”-ajattelusta ”hiilikädenjälki”-ajatteluun: ei vain hienoja sanoja strategioissa, vaan käytännön toimia arjen elämään.