Terveys- ja hyvinvointialan living labeille haetaan liiketoimintamalleja

Laajassa ProVaHealth-hankkeessa yhteiskehitettiin kestävää liiketoimintamallia, jolla Itämeren alueen terveys- ja hyvinvointialan living labit voisivat yhdessä tukea startup- ja pk-yritysten kansainvälistymistä.

Living labit ovat avoimen innovaatiotoiminnan ympäristöjä, joita yhdistää käyttäjäkeskeinen lähestymistapa, eri sidosryhmien osallistaminen, tosielämän testausympäristöt, erilaisten tutkimusmetodien hyödyntäminen ja ketterä kehittäminen. Tämä löyhä määritelmä jättää paljon liikkumavaraa, joten living labeja on käytännössä hyvin monenlaisia.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin edustajina projektissa olivat mukana Pienyrityskeskus ja Active Life Lab. Liiketoimintamalleja koskevan analyysin teki projektipartneri Laurea-ammattikorkeakoulu hyödyntäen tiedonkeruussa Business Model Canvas-työkalua (Santonen ym. 2020).

Analyysi osoittaa, kuinka keskenään erilaisista liiketoimintamalleista huolimatta myös yhdistäviä tekijöitä on löydettävissä. Alueelliset innovaatioverkostot ja -ekosysteemit vaikuttavat paljon living labin toimintamahdollisuuksiin. Monipuolisten kumppanuuksien rakentamiseen kannattaa panostaa, sillä kumppanuuksista tai niiden kautta on mahdollistaa rakentaa asiakassuhteita.

Tulot projektirahoituksesta ja julkisista lähteistä

Verkoston living labien tavoitteena on löytää kestävä tapa toimia ja tuottaa palveluita. Tällä hetkellä pääasialliset tulonlähteet ProVaHealth-verkoston 14 terveys- ja hyvinvointialan living labille kahdeksasta maasta (FI, DE, EE, SE, DK, LV, LT, PL) ovat projektirahoitukset sekä pysyväisluontoisemmat rahoitukset esimerkiksi emo-organisaatiolta tai julkisista lähteistä.

Projektirahoitus on suurin rahoituslähde, ja siten living labit ovat riippuvaisia sen saatavuudesta. Samalla rahoittajat ohjaavat projektien sisältöä haluamaansa suuntaan, jolloin oman vahvan strategian laatiminen ja seuraaminen vaikeutuvat.

Varsinainen palvelujen myynti yrityksille on vielä living labien tuloissa pienessä osassa. Tämä kuvaa kokonaisuudessaan hyvin myös Active Life Labin tilannetta, jossa projektirahoitus on ylivoimaisesti tärkein lähde ja sen rinnalla palvelumyyntiä pyritään vaiheittain kasvattamaan.

Asiantuntijat tärkein voimavara

Living labien asiantuntijat ovat näiden organisaatioiden tärkein voimavara, joten kustannukset syntyvät pääasiassa henkilöstöstä. Se vaikeuttaa liiketoiminnan skaalaamista ja pitkäjänteistä kehittämistä, sillä riskien vähentämiseksi henkilöstöä palkataan käytännössä silloin kun projektirahoitus on varmistettu. Osaamista voidaan myös ostaa ulkopuolelta ja rakentaa toimintaa verkostomaisesti.

Toiseksi suurin kustannuserä on infrastruktuuri. Esimerkiksi Puolan Lublinissa sijaitsevassa living labissa on käytössä miljoonien eurojen arvoinen röntgenlaite, jollaisia koko Euroopassa on vain muutama. Arvolupauksen rakentaminen infran varaan sisältää suuria riskejä, jotka pitää arvioida huolellisesti ennen investointien tekemistä.

Active Life Labissa palvelumyyntiin perustuvan liiketoimintamallin rakentamista hidastaa se, että henkilöstö on sidottuna projekteihin. Laboratoriolla on projektirahoituksella rakennetut nykyaikaiset tilat ja teknologiat, jotka osaltaan tukevat asiantuntijuuteen perustuvaa toimintamallia. Kaluston poistoista, ylläpidosta ja päivittämisestä syntyy kuitenkin merkittäviä kustannuksia, jotka pitäisi pystyä kattamaan toiminnan tuloilla

Vaikeuksia ja mahdollisuuksia

Eri living labien liiketoimintamallien ja palvelujen keskinäisellä eroavaisuudella on kahdenlaisia vaikutuksia. Toisaalta heterogeenisuus vaikeuttaa yhteistyön tekemistä, koska ymmärrys toisten toiminnasta on vajavaista ja yhteisen sävelen löytäminen hankaloituu. Toisaalta taas avautuu mahdollisuuksia yhteisen liiketoiminnan rakentamiseksi jokaisen kumppanin älykkään erikoistumisen kautta.

Kun joukko vahvan erikoisosaamisen omaavia living labeja yhdistää voimansa, ne voivat tarjota kattavan palvelukonseptin asiakasyrityksille. Active Life Labin strateginen kärki on erikoistua hyvinvointipalvelujen vaikuttavuuden mittaamiseen ja kehittämiseen. Tällä kärjellä laboratorio pystyy tarjoamaan erikoisosaamista myös kansainvälisissä verkostoissa.

ProVaHealth-hankkeessa living labien yhteisestä liiketoimintamallista ei vielä tullut valmista, mutta toimijoiden välinen ymmärrys toistensa toiminnasta kasvoi merkittävästi. Se on ensimmäinen ja paljon aikaa vievä vaihe, joka mahdollistaa syvemmän yhteistyön jatkossa. Kansainvälisen verkoston arvo itsessään on jo suuri.

Active Life Labin kohdalla oman liiketoimintamallin kehittäminen otti suuria harppauksia projektin aikana. Osin projektissa tehdyn työn ja kumppanien benchmarkkaamisen myötä, osittain taas sen vuoksi että kokemus living labin pyörittämisestä karttui käytännössä projektin aikana.

Lähde:

Santonen, T. (toim.) 2020. Living lab business models and services – Key findings from Product Validation in Health (ProVaHealth) project. Laurea-ammattikorkeakoulu. Julkaisusarja 137. Saatavilla: https://scanbalt.org/wp-content/uploads/2020/04/Laurea-Julkaisut-137.pd