Kansainvälinen pelastustoiminta merellisessä öljy- tai kemikaalivahingossa

On todennäköistä, että suuren alusöljy- tai aluskemikaalivahingon sattuessa alueellisia ja kansallisia torjuntaresursseja on täydennettävä kansainvälisillä resursseilla. Avunantoa Itämeren alueen öljy- ja aluskemikaalivahinkojen torjunnassa – myös pelastustoimen vastuualueella rannikolla ja saaristossa – säätelee Itämeren suojelusopimus.

Kansainvälinen pelastustoiminta on valtioiden kahdenvälisiin ja monenkeskisiin sopimuksiin sekä lainsäädäntöön perustuvaa avun antamista ja sen vastaanottamista luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien tai onnettomuuksien yhteydessä. Yhtenä kansainvälisen avunannon välineistä toimii Euroopan unionin pelastuspalvelumekanismi. (sisäministeriö s.a.; Lähdesmäki 2023.)

Pelastuspalvelumekanismi (Union Civil Protection Mechanism, UCPM) on EU:n koordinoima järjestelmä, jonka kautta mekanismin jäsenmaat voivat saada tukea silloin, kun maan omat resurssit eivät riitä. Kansainvälisen pelastustoiminnan kautta vahvistetaan siten paikallisten pelastusviranomaisten kykyä vastata sitä kohdanneeseen onnettomuus- tai häiriötilanteeseen sen akuutissa vaiheessa. (sisäministeriö s.a.; Lähdesmäki 2023; Peltola 2023.)

Pelastuspalvelumekanismin mukaista apua koordinoi Euroopan komission alainen hätäavun koordinaatiokeskus (Emergency Response Coordination Centre, ERCC). Apu voi muodostua erilaisista tukitoimista tai asiantuntija-, pelastusmuodostelma- tai materiaaliavusta. (sisäministeriö s.a.; Inkeroinen 2023; Lähdesmäki 2023.) Käytännössä resurssit kootaan pelastuspalvelureserviin (Civil Protection Pool) kirjatuista, sertifiointiprosessin läpikäyneistä jäsenmaiden pelastusmuodostelmista tai muista kansallisista valmiuksista sekä unionin omista, kuten Euroopan meriturvallisuusviraston EMSAn resursseista (European Commission s.a.; EMSA 2014).

Suomen osallistumisesta päättää sisäministeriö

Päätöksen pelastuspalvelumekanismin mukaiseen kansainväliseen pelastustoimintaan liittyvän avun lähettämisestä ja vastaanottamisesta tekee sisäministeriö ja sen pelastustoimea koskevasta käytännön toteutuksesta vastaa Pelastusopisto. Kun päätös osallistua on myönteinen, Pelastusopisto kokoaa lähtevän resurssin, hoitaa varustelun ja logistiikan sekä vastaa työnantajan velvollisuuksista. Valmiuden ylläpitämiseksi Pelastusopisto kouluttaa pelastustoimintaan osallistuvat asiantuntijat, järjestää harjoituksia, ylläpitää asiantuntijarekisteriä sekä vastaa kalustohankinnoista ja varastoinnista. (pelastuslaki 38.§; sisäministeriö s.a.)

Vastaavasti Suomen tarvitessa apua pelastustoimen alaan kuuluvissa tilanteissa avunpyynnön tekee sisäministeriö, käytännössä pelastusosaston päivystäjä pelastusylijohtajan päätöksestä (sisäministeriö 2015).

Kansainvälinen apu alusöljy- tai aluskemikaalivahingossa

Merellisissä öljy- ja kemikaalivahingoissa kansainvälisen avunpyynnön ja avunannon prosessi poikkeaa ylläkuvatusta. Kansainvälisistä avunpyynnöistä ja avunannosta vastaa Rajavartiolaitos ja yhteyspisteenä toimii Turun meripelastuskeskus. (pelastuslaki 27a§; Haapasaari 2023.)

Merellisessä öljy- tai aluskemikaalivahingossa kansainväliset avunpyynnöt ja avuntarjoukset lähetetään pääasiassa Itämeren suojelusopimuksen mukaisin ns. HELCOM-käytäntein. Merellisen ympäristövahingon yhteydessä EU:n pelastuspalvelumekanismi aktivoituu, mikäli avunpyyntö suunnataan Itämerta laajemmalle maantieteelliselle alueelle. (Haapasaari 2023.)

Merellisten ympäristövahinkojen osalta pelastuspalvelureserviin on EMSAn kaluston lisäksi kirjattu Ruotsin rantatorjuntakontti (Haapasaari 2023). EMSAn tarjoama tuki koostuu muun muassa asiantuntijaverkostosta, satelliitti- ja lentotiedustelupalveluista sekä öljyntorjuntakalustosta, jota on sijoitettuina varastoihin eri puolille Eurooppaa (EMSA 2019).

Taustalla Itämeren suojelusopimus

Itämerellä avunantoa öljyn tai muun haitallisen aineen vahingossa määrittelee yleissopimus Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusta (Itämeren suojelusopimus, Helsingin sopimus). Yleissopimuksen mukaiset operatiiviset menettelyt on kuvattu Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission (Helsinki Commission, HELCOM) torjuntamanuaalissa (HELCOM Response Manual).

Manuaali kattaa myös hallinnolliset menettelyt ja rahoituskysymykset, jotka liittyvät kansainvälisen avun pyytämiseen ja vastaanottamiseen.

– On hyvä huomioida, että avunpyytäjä sitoutuu avun hyväksyessään korvaamaan avunantajan kustannukset, muistuttaa ympäristöasiantuntija, ylitarkastaja Heli Haapasaari Rajavartiolaitoksen esikunnan Meriturvallisuusyksiköstä.

Suomessa toimivaltainen kansallinen viranomainen on sisäministeriö ja kansainvälisen avun yhteyspisteenä toimiva Turun meripelastuskeskus vastaa meriympäristövahinkojen torjuntasopimusten mukaisista alusöljy- ja aluskemikaalivahinkoihin liittyvien ilmoitusten tekemisestä ja avunpyyntöjen vastaanottamisesta.

– Näin toimitaan myös silloin kun johtovastuu ympäristövahingon pelastustoiminnasta on pelastustoimella, tähdentää Haapasaari. –MRCC Turku siis välittää myös pelastuslaitosten avunpyynnöt tai -tarjoukset. Rajavartiolaitoksella on lisäksi prosessit omien suorituskykyjensä ja valtion muun torjuntakaluston osalta.

Avunpyyntö laaditaan IMO:n POLREP-muotoisena viestinä. Hälytyskanavana toimii EU:n SafeSeaNet’n (SSN) ja CECIS MP -järjestelmän (Common Emergency Communication and Information System for Marine Pollution) yhdistelmä.

SafeSeaNet (SSN) -järjestelmään viedään ilmoitukset (esim. POLWARN, POLINF) EU-direktiivin 2002/59/EY vaatimusten mukaisesti. Järjestelmät on linkitetty, joten SSN-järjestelmään syötetyt POLREP-perustiedot välittyvät automaattisesti CECIS MP -järjestelmään avunpyyntöä (POLFAC) laadittaessa. (Haapasaari 2023; HELCOM 2023.)

– CECIS MP on kehitetty EU:n pelastuspalvelumekanismin koordinaatiokeskuksen ERCC:n käyttämästä CECIS hätäviestintä- ja tietojärjestelmästä. Se on selainpohjainen järjestelmä kun ’CECIS CP’ toimii salatussa tietoverkossa, selventää Haapasaari.

CECIS MP-järjestelmän kautta voidaan aktivoida EU-jäsenvaltioiden ja EMSAn resurssien lisäksi myös mm. öljyyntyneiden eläinten hoitoverkosto eli EUROWA-verkosto (European Oiled Wildlife Assistance). EUROWA voidaan hälyttää myös suoraan verkoston sihteeristönä toimivan Sea Alarm -säätiön kautta. (HELCOM 2023; EUROWA 2022.) Jos taas Suomelta tiedustellaan öljyyntyneisiin lintuihin liittyvää asiantuntijuutta, MRCC ohjaa avunpyynnön Suomen ympäristökeskukselle (Haapasaari 2023).

Merellisessä vahingossa Suomesta avunvastaanottaja

Sen lisäksi, että Suomi voi pyynnöstä lähettää pelastus-, torjunta- ja avustusyksiköitä tai asiantuntija-apua ulkomaille, myös meidän on mahdollista saada tukea. Tuen tarve realisoituu vakavan alusöljy- tai aluskemikaalivahingon sattuessa.

– Koko säiliöaluksen lastia koskeva vahinko on laajuudeltaan niin suuri, ettei sen torjuntaan ole mahdollista rakentaa kalustollista valmiutta yhden maan voimin vaan voimavarat kootaan Itämeren alueelta tai laajemmin, kuvaa Haapasaari.

Myös osalastin tai polttoaineen vuodoissa alusöljyvahingon torjunta voi olla laaja ja pitkäkestoinen operaatio. Pelastustoimenkin osalta merellinen torjunta voi viedä viikoista kuukausiin ja rantautuneen öljyn kerääminen kuukausista vuosiin. Tätä voi edelleen seurata jälkitoimina tehtävä tarkempi rantapuhdistus.

Rannikon pelastuslaitosten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelmissa on tarvittavan työvoiman suuruudeksi arvioitu sadoista tuhanteen henkilöä vahingon akuutissa vaiheessa. Osa työvoimasta on ostopalveluna hankittavaa, osa vapaaehtoisjärjestöjen kautta koottua. On silti ilmeistä, että tehokkaan torjuntatyön pyörittäminen omin resurssein voi käydä hankalaksi.

Kansainvälinen apu voidaan aktivoida myös pienemmän kokoluokan vahingoissa, joissa kalustovalikoimaa on tarve monipuolistaa. Näin kävi kuluvan vuoden lokakuussa EMSAn vastatessa Ruotsin rannikkovartioston pyyntöön Marco Polo -matkustaja-autolautan karilleajosta seuranneen öljyvahingon torjumiseksi. Haastetta torjunnalle toi öljyn vajoaminen veden pinnan alle ja Ruotsiin toimitettiin kaksi troolityyppistä keräinjärjestelmää EMSAn kalustollisen tukipalvelun (Equipment Assistance Service, EAS) resursseista. (Kustbevakningen 2023.)

Kansainvälisestä pelastustoiminnasta saatavat hyödyt

Sen lisäksi, että EU-jäsenyys ja valtiolliset sopimukset siihen velvoittavat, kansainväliseen pelastustoimintaan osallistutaan paitsi solidaarisuusperiaatteen, myös siitä saatavien hyötyjen vuoksi. Konkreettisimmillaan hyöty näkyy kalustollisen valmiuden, kuten kansallisten erityisresurssien kehittämisessä, joihin on saatu EU-rahoitusta.

Osallistuminen myös mahdollistaa oman osaamisen kehittämisen harvemmin tapahtuvien onnettomuustyyppien osalta. Samalla se valmistaa tilanteeseen, jossa kansainvälistä apua pyydetään Suomeen (isäntävaltion tukitoimet, Host Nation Support). Kansainvälinen toiminta kehittää siten aina osaamista myös kansallisella tasolla. Asiantuntemuksen jakaminen ja yhteistoiminnan vahvistaminen ovat nykyisessä turvallisuusympäristössä entistä tärkeämpää.

Lähteet

EMSA 2014. Effective At-Sea Pollution Response. EMSA Leaflet. European Maritime Safety Agency. Saatavissa: https://emsa.europa.eu/we-do/sustainability/pollution-response-services/oil-recovery-vessels/items.html?cid=121&id=485 [viitattu 10.11.2023]

EMSA 2019. Pollution Response Services – Supporting Pollution Response for Cleaner European Seas. European Maritime Safety Agency. Saatavissa: https://emsa.europa.eu/opr-documents/opr-manual-a-guidelines/item/3175-pollution-response-services-supporting-pollution-response-for-cleaner-european-seas-2.html [viitattu 10.11.2023]

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/59/EY alusliikennettä koskevan yhteisön seuranta- ja tietojärjestelmän perustamisesta sekä neuvoston asetuksen 93/75/ETY kumoamisesta. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/ALL/?uri=CELEX%3A32002L0059 [viitattu 10.11.2023]

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös unionin pelastuspalvelumekanismista (1313/2013/EU). Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/eli/dec/2013/1313/oj/fin [viitattu 9.11.2023]

European Commission. s.a. European Civil Protection and Humanitarian Aid Operations. EU Civil Protection Mechanism. WWW-dokumentti osoitteessa https://civil-protection-humanitarian-aid.ec.europa.eu/what/civil-protection/eu-civil-protection-mechanism_en [viitattu 10.11.2023]

EUROWA 2022. Activate EUROWA. WWW-dokumentti osoitteessa https://eurowa.eu/activate-eurowa/ [viitattu 10.11.2023]

Haapasaari, H. 2023. Ympäristöasiantuntija, ylitarkastaja. Tiedonannot 10.11.2023 ja 14.11.2023. Rajavartiolaitoksen esikunta, Meriturvallisuusyksikkö.

HELCOM 2023. HELCOM Manual on Co-operation in Response to Marine Pollution within the framework of the Helsinki Convention. Päivitetty 24.10.2023. Baltic Marine Environment Protection Commission. Saatavissa: https://helcom.fi/action-areas/response-to-spills/manuals-and-guidelines/ [viitattu 10.11.2023]

Inkeroinen, M. 2023. Kansainvälinen toimintaympäristö ja toimijat. Luentomateriaali. Kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssi 2023. Pelastusopisto.

Korpela, J. 2023. Suomen osallistuminen kansainväliseen pelastustoimintaan. Luentomateriaali. Kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssi 2023. Pelastusopisto.

Kustbevakningen 2023. Samlingssida för Kustbevakningens nyheter om Marco Polo. Saatavissa: https://www.kustbevakningen.se/nyheter/samlingssida-for-kustbevakningens-nyheter-om-marco-polo/ [viitattu 9.11.2023]

Lähdesmäki, T. 2023. Finn Rescue Team – yhteistyötä kansainvälisessä pelastustoiminnassa. Blogi Sisäisen turvallisuuden portaalissa 28.9.2023. Saatavissa: https://sisainenturvallisuus.fi/blogit/-/blogs/finn-rescue-team-yhteistyota-kansainvalisessa-pelastustoiminnassa [viitattu 9.11.2023]

Pelastuslaki 29.4.2011/379.

Sisäministeriö. s.a. Kansainväliset tehtävät kuuluvat pelastustoimeen. WWW-dokumentti osoitteessa: https://intermin.fi/pelastustoimi/kansainvalinen-avunanto [viitattu 9.11.2023]

Sisäministeriö 2015. Kansainvälisen avun vastaanottojärjestelyt luonnon ja ihmisen aiheuttamissa suuronnettomuustilanteissa Suomessa. Sisäministeriön julkaisu 18/2015.