Korona rikkoi joukkoliikenteen

Koronapandemia teki matkustamisesta varovaisuutta vaativaa toimintaa. Tauti uhkaa nykyisenlaista joukkoliikennettä.

Pandemian aikana joukkoliikenne on kärsinyt matkustajakadosta ja yksityisautoilun määrä on lisääntynyt. Kuten aina, muutos tuo mukanaan myös mahdollisuuksia – joukkoliikenteen turvallisuuskokemuksen kehittämisessä on suuri innovaatioiden kokoinen aukko.

Joukkoliikenne on koronapandemian aikana globaalisti kärsinyt vakavasta maineongelmasta tartuntojen tehokkaana levittäjänä. Siten on herännyt epäluuloa joukkoliikenteen turvallisuudesta matkustusmuotona. Tartuntatautien leviämisen estäminen ja korkean tason hygienian ylläpito joukkoliikenteessä on ymmärrettävästi erityisen vaikeaa.

Turvaväli ei onnistu bussissa

Esimerkiksi täydessä joukkoliikenteen bussissa, jossa normaalissa toiminnassa voi täytenä olla 50 matkustajaa ei ole mahdollista pitää tällä hetkellä ohjeistuksena olevaa 1-2 metrin turvaväliä eikä kaiteita ja käsikahvoja tuen saamiseksi ei ole mahdollista desinfioida jokaisen käyttäjän jälkeen. Vastaavat ongelmat koskevat kaikkia matkaketjuja ja niiden osia.

Koronapandemiasta nousseeseen tarpeeseen on kehitetty nopeasti useita uusia erilaisia taudeilta suojaavia välineitä, tuotteita, prosesseja ja tapoja. Monet näistä turvallisuutta ja hygieniaa parantavista tuotteista on suunnattu kuluttajien yksittäiskäyttöön. Tällaisten kuluttajamarkkinoille suunnattujen tuotteiden suurten volyymien käyttö on ollut monella alalla, kuten myös joukkoliikenteessä, soveltavaa.

Joukkoliikenne muiden alojen ohella on joutunut soveltamaan käyttöönsä markkinoilla olevia vaihtoehtoja parhaansa mukaan – nopeasti ja ilman aiempaa kokemusta. Kunnes joukkoliikenteen erilaisiin tarpeisiin on kehitetty niille sopivia omia ratkaisuja turvallisuuden ja hygienian lisäämiseksi, joutuvat palveluntarjoajat tekemään parhaansa kömpelöiden ratkaisujen kanssa.

Epäkäytännöllisyys, tuotteiden sopimattomuus, huonot toteutukset, palvelumuotoilun puuttuminen muiden seikkojen ohella eivät herätä tarvittavaa luottamusta joukkoliikenteen luottamuksen palauttamiseksi.

Seurauksena voi olla monia ongelmia

Mikäli matkustajien luottoa joukkoliikenteeseen ei voida täysin palauttaa, voi se johtaa monenlaisiin taloudellisiin, sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin. Ennakoita joukkoliikenteen kestävän toteuttamisen ongelmista voi lukea muun muassa HSL:n tiedotteesta (HSL, 2020).

Matkustajakato aiheuttaa kestämättömiä taloudellisia seurauksia, jotka kertautuvat yhteiskunnassa, kun nykyisen joukkoliikenteen toimivuutta yritetään säilyttää verotuloin ja erilaisin avustuksin.

Taloudellisista ongelmista seuraa sosiaalisia ongelmia, jos vuorovälejä karsitaan ja lippujen hintoja korotetaan taloudellisen kestämättömyyden perusteella. Korotetut hinnat iskevät erityisesti vähätuloisiin ja harvat tai lopetetut vuorovälit haittaavat kaikkien työ-, opiskelu ja vapaa ajan matkustamista. Lisäksi ympäristötavoitteiden saavuttaminen käy hankalammaksi kuluttajien suosiessa yksityisautoilua joukkoliikenteen kustannuksella.

Suomi on sitoutunut saavuttamaan sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän Suomen vuoteen 2030 mennessä Agenda 2030 mukaisesti. (Ulkoministeriö). Joukkoliikenteellä on suuri merkitys kaikkien näiden näkökulmien edistämiseksi ja siksi matkaketjujen turvallisuuden ja hygienian lisääminen luottamuksen palauttamiseksi on ensiarvoisen tärkeää.

Turvallisuus ja sen kokemus

Ongelmia voidaan nähdä olevan kaksi, jotka molemmat linkittyvät vahvasti toisiinsa. Ensimmäinen ongelma on matkaketjujen matkustusturvallisuus ja toinen, kuinka matkustajat sen kokevat.

Ensimmäinen pulma voidaan ratkaista innovaatioilla ja kehitystyöllä. Joukkoliikenteelle ei ole olemassa tehokkaita, uskottavia ja laajasti skaalautuvia ratkaisuja tartuntatautien ehkäisemiseksi ja hygienian parantamiseksi. Julkisissa tiloissa voi nähdä jo tuotekehittelyn tuloksia näiden ongelmien ratkaisuksi, mutta kuinka innovaatiot tuotaisiin joukkoliikenteeseen?

Toinen ongelma on, kuinka palautetaan kokemus joukkoliikenteestä positiiviseksi. Kyse on asiakaskokemuksesta, joka vaatii sekä laadukasta työtä ja hyvää viestintää. Asiakasluottamuksen palauttamiseksi pelkkä innovaatio turvallisuuden kehittämiseksi ei riitä, mutta siitä on hyvä aloittaa.

Lähteet:

HSL, 2020. Valtion ja EU:n elpymisrahaston tuki välttämättömiä joukkoliikenteen kriisistä selviämiselle. Uutiset. Internet sivu. Viitattu 18.9.2020. Saatavilla: https://www.hsl.fi/uutiset/2020/valtion-ja-eun-elpymisrahaston-tuki-valttamattomia-joukkoliikenteen-kriisista

Ulkoministeriö. Agenda 2030 – kestävän kehityksen tavoitteet. Internet sivu. Viitattu 18.9.2020. Saatavilla: https://um.fi/agenda-2030-kestavan-kehityksen-tavoitteet