Uudet alukset parantaneet pelastuslaitosten öljyntorjuntakykyä

Pelastuslaitokset ovat panostaneet viime vuosina huomattavasti öljyntorjuntavalmiuden parantamiseen meri-ja järvialueilla hankkimalla uusia ja peruskorjaamalla vanhempia aluksia. Näillä investoinneilla on pystytty parantamaan öljynkeräilykykyä vesistössä tapahtuvissa öljyvahingoissa.

Pelastuslaitoksille hankitut uudet F-, E- ja D-luokan öljyntorjunta-alukset ovat yhdenmukaistuneet valtakunnallisesti jonkin verran toimintakykyvaatimusten mukaan. Aluksilta vaadittavia ominaisuuksia ovat noin viiden senttimetrin jäissäkulku sekä kiinteästi integroitu tai aluksen laidoille tai keulaan asennettavat öljynkeräyslaitteistot,

Öljypuomin selvittäminen vaatii hyvän suunnitelman, jotta puomi saadaan mahdollisimman optimaaliseen paikkaan suojaamaan rantoja tai hidastamaan öljyn leviämistä onnettomuuskohteessa. Tämä vaatii useiden alusten yhtäaikaista saumatonta toimintaa.

Öljyntorjuntapuomien laskuun tarvitaan sekä puomia kuljettava että ankkuroinnin suorittava alus.

Öljyvahingon rajaamista ja keräystä voidaan suorittaa myös nuottaamalla, johon tarvitaan kolmen aluksen yhtäaikaista toimintaa

Edellisiä tehtäviä harjoitellaan säännöllisesti muutamia kertoja vuodessa, joten nämä toimintamallit ovat jo tuttuja. Toki näitäkin pitäisi päästä harjoittelemaan useammin.

Öljynkeräyslaitteiden käyttöönottoon, keräyslaitteen teknisten ominaisuuksien tuntemiseen ja huoltoon liittyvää toimintaan tarvittaisiin enemmän koulutusta pelastuslaitoksen henkilökunnalle.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun öljyntorjunnan tutkimus-ja testausympäristö antaa hyvän mahdollisuuden käytännössä nähdä ja testata erityyppisten keräyslaitteiden toimintaa ja keräilykykyä. Laitteen käytönjälkeinen huolto tulee samalla tutuksi. Näin saadaan laitteita käyttäville henkilöille kokemusta ja mahdollisuudet käyttää laitteita tehokkaammin ja ymmärtämään laitteiden huollon merkityksen.

Alusten käsittely- ja navigointiharjoittelu on hyvällä pohjalla Kymenlaakson pelastuslaitoksella. Miehistöä on koulutettu merenkulun oppilaitoksessa kuljettajiksi, kotimaanliikenteen laivureiksi ja koneenhoitajiksi. Kymenlaakson pelastuslaitos on myös osallistunut Xamkin järjestämään öljyntorjunnan simulaatiokoulutuksiin komentosiltasimulaattoreilla.

”Meritoimintaa varten on tehty kolmen vuoden harjoitussuunnitelma, joka sisältää neljä monipuolista harjoitusta vuodessa (alusten käsittelyrataa, pimeänajonharjoitusta ym.)” (kehittämishanke 2020, paloesimies Raine Norrila).

Nämä tulee jokaisen pätevyyskirjan omaavan henkilön suorittaa purjehduskauden aikana.

Miehistöllä on myös mahdollisuus harjoitella vapaaehtoisesti omalla harjoitussuunnitelmalla, joka on hyväksytetty vastuuesimiehellä. Purjehduskausi 2019–2020 oli ensimmäinen kausi, jolloin pelastustoimella oli kolme alusta toimintavalmiina ympäri vuoden.