Xamk edistää Suomen ja Venäjän luonnonkivimarkkinoita

Jokainen matka Pietariin jättää muiston kaupungin ainutlaatuisista graniittikoristeista ja unohtumattomista arkkitehtonisista monumenteista. Iisakin katedraalin punaiset pylväät ja ainutlaatuinen Aleksanterin pylväs on valmistettu suomalaisesta rapakivi-graniitista.

Yleiskielessä rapa tarkoittaa likaa, lokaa, kuravettä. Graniitti sai nimensä sään vuoksi pintaan tapahtuneesta muutoksesta. Maan pinnalla auringon, pakkasen, tuulen ja sateen vaikutuksesta kivi murtui ja mureni ajan myötä, mutta syvyydessä se pysyi kovana ja vahvana. Graniitteja louhitaan eniten Lounais-Suomen ja Kaakkois-Suomen rapakivigraniittialueilla.

Rapakivi on arvostettu rakennuskivi, koska se on ympäristöystävällistä ja kestävää. Suomalaisella graniitilla on laaja kirjo värejä ja sävyjä: vihreästä vaaleanpunaiseksi, mustasta harmaaseen. Graniitin kauniit värit houkuttelevat käyttämään sitä monumenteissa ja hautakivissä.

Talon sisätiloissa rapakiveä käytetään usein keittiön pinnoissa, portaissa ja takoissa. Suomalaista graniittia löytyy myös pilvenpiirtäjien julkisivuista, kauppakeskusten lattioista tai vaikka torien päällysteistä. Suomalainen rakennuskivi on arvostettua ja suomalaiset yritykset luotettavia.

Louhinnalla on pitkä historia

Aktiivinen graniitin louhinta alkoi Virolahdella laajamittaisena jo 1700-luvulla. Suomen vanhimmat toimivat louhimot on avattu 1900-luvun alkupuolella. Silloin Pyterlahden louhoksessa, Virolahden lähellä on leikattu maailman suurin graniittimonoliitti. Se painoi 600 tonnia ja meni Palatsin aukiolle Aleksanteri I:n patsaaseen.

Myös Iisakinkirkkoon, joka on maailman neljänneksi korkein kupolirakennus, louhittiin Pyterlahdesta 48 seitsemäntoistametristä pylvästä.

Kiina on myös mahtava kivimaa

Maailman tilanne on muuttunut ja se on vaikuttanut kivialaan. Viime vuosikymmenenä kiviteollisuuden trendinä on ollut kasvava vienti erityisesti Kiinaan. Vaikka Kiinaan viedään paljon kiveä, toimii Kiina samalla maailman suurimpana kiven tuottajamaana. Kiinasta tuodaan graniittia moniin suomalaisiin rakennusprojekteihin, joten Suomi kiventuottajanamaana on kovan paikan edessä.

Viennin osuus kiviteollisuuden liikevaihdosta on suuri, vaikka Venäjän markkinoille viedään suhteellisen vähän graniittia. Suomen rapakivi on jättänyt huomattavan jäljen Pietarin arkkitehtuuriin, ja suomalaisen luonnonkivellä on hyvät mahdollisuudet olla mukana tulevaisuudessa Pietarin eri rakennusprojekteissa ja kunnostamisessa.

Silta Kaakkois-Suomen ja Venäjän välillä

Projekti ”Luonnonkivien historia ja tulevaisuus arkkitehtuurissa, NaStA” edistää luonnonkivimarkkinoita ja kauppaa Suomen ja Venäjän rajan yli ja sen ulkopuolella. Hankkeen rahoittaja on Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC 2014-2020.

Projektiin kuuluu kulttuuriperinnön ja historiallisten arvojen säilyttäminen sekä mahdollisuuksien tarjoaminen historiallisten rakennusten korjaamiseen tulevaisuudessa. Tarkoituksena on tukea kivialan yrityksiä vastaamalla ajankohtaisiin tarpeisiin, helpottamalla toimintaympäristön laajentamista sekä tarjoamalla yrityksille tietoa mm. logistiikasta.

Keinona levittää tietoa luonnonkivistä projektissa päätettiin luoda video graniitin historiasta. Sen lisäksi tuloksena saadaan kuvaus logistiikan toimitusketjusta louhoksesta loppukäyttöön, puitteet logistiselle klusterille ja luonnonkivikaupalle sekä tukea matkailualalle.