Kartoita – ideoi – kokeile

Minkälaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia mentorointimalleja voisimme kehittää Kymenlaakson nuorten palveluihin? Kysymykseen lähdettiin etsimään vastauksia yhdessä nuorten kanssa toimivien ammattilaisten kanssa syksyn 2020 verkkotyöpajoissa.

Kevään poikkeustilanteen myötä verkkokokouksista tuli arkipäivää, ja niihin osallistuminen on helpottunut. Verkkokokoukset säästävät aikaa, jolloin tilaisuuteen on helppo tulla mukaan eri paikkakunnilta.

Siksi päätimme järjestää ammattilaisten verkkotyöpajasarjan hankealueellamme Kymenlaaksossa ja kokeilla, miten yhteiskehittäminen sekä tiedon jakaminen sujuisi virtuaalisilla työskentelyalustoilla. Mukaan työskentelyyn tulivat Monikulttuurikeskus Saaga ja Kulttuuripaja Kulta Kouvolasta sekä Haminan ja Pyhtään Ohjaamot.

Kaikkien toiveet esiin

Lähtökohtana työpajoille toimi tavoite kehittää NEET-nuorten mentorointimallia erilaisiin nuorten palveluihin. Jotta voisimme kehittää toimivan palvelun, on tärkeää, että sen kehittämiseen osallistuvat sekä loppukäyttäjät että erilaiset sidosryhmät. Mentorointipalvelulla onkin kolme erilaista käyttäjäryhmää: nuoret, mentorit sekä ammattilaiset. Heidän tarpeitaan ja toiveitaan tulee nostaa esiin ja kuulla, jotta kehittämistä voidaan viedä eteenpäin.

Syksyn työpajasarjan tavoitteena oli kuulla erityisesti ammattilaisia sekä ideoida heidän kanssaan mentorointikokeiluja eri paikkakunnille ja erilaisiin palveluihin. Valmistelimme verkkotyöpajasarjan kolmeksi reilun tunnin mittaisiksi ”aamukahvitilaisuuksiksi”, jotka eivät veisi liikaa ammattilaisten työaikaa ja joissa etenisimme napakasti vaihe vaiheelta kohti konkreettisia toimenpiteitä.

Tapaamiset järjestettiin Teamsissa ja työskentelyalustana käytettiin Googlen Jamboard -muistilappuseinää, joka osoittautui toimivaksi ideoinnin ja ajatusten dokumentoinnin välineeksi.

Koska työpajaan osallistui ammattilaisia, joiden kanssa emme olleet vielä tehneet yhteistyötä, kerroimme ensimmäisessä työpajassa perustietoja hankkeesta sekä jo tekemistämme kokeiluista ja toimenpiteistä.

Tarve aidolle kohtaamiselle

Info-osuuden jälkeen osallistujat pohtivat oman työnsä ja organisaationsa kautta vastauksia kysymyksiin, joilla kartoitettiin mentoroinnin mahdollisuuksia yleisesti, nuorille ja ammattilaisille itselleen. Totesimme myös yhdessä, että mentoroinnille olisi tarvetta. Nuoret kaipaavat aitoja kohtaamisia ja turvallisia aikuisia, joiden kanssa keskustella ilman suorituspaineita. Vapaaehtoistoimintana toimiva mentorointi toisi myös lisäresursseja ammattilaisille.

Toisessa työpajassa siirryttiin ideointivaiheeseen. Osallistujat ideoivat jälleen omasta näkökulmastaan ja kokemuksistaan käsin toimintaa yksilö-, ryhmä- ja digimentorointiin. Näistä yksilömentorointia tarkasteltiin eniten. Esille nousi muun muassa oikeanlaisen mentorin löytäminen nuorelle ja mentoroinnin mahdollisuus nuoren kotouttamista tukevana työkaluna.

Keskustelimme siitä, kuinka ryhmämuotoiseen toimintaan on yleisesti vaikeampaa saada mukaan nuoria. Digimentorointi taas nähtiin osana yksilömentoroinnin polkua sekä matalan kynnyksen palveluna, sillä digikanavissa voi keskustella nimettömänä.

Kolmannessa työpajassa valittiin aihiot, joita tullaan jatkokehittämään pienimmissä tiimeissä ja syvemmällä tasolla. Kahden työpajaan osallistujan kanssa kokeillaan, miten esimerkiksi viikoittainen mentorin tapaamisaika heidän tiloissaan ja viikko-ohjelmassaan voisi toimia.

Muut osallistujat toivoivat perehdytystä mentorointiin ja siitä pitkäjänteiseen viestimiseen nuorille sosiaalisessa mediassa ja yhteistyöverkostoissa. Lisäksi nousi esiin digitaalisuuden merkitys nuorisotyössä ja sen myötä erilaisten verkkovalmennusten kehittäminen.

Syksyn aikana viemme näitä ajatuksia eteenpäin ja kutsumme työskentelyyn mukaan sekä nuoria että mentoreita. Osallistamisen ohella jatkotyöskentelyssä otetaan huomioon erityisesti saavutettavuuden näkökulma.

Tietoa uutiskirjeen kautta

Työpajasarja oli ajatuksia herättelevä ja antoi osallistujille yleisellä tasolla lisätietoa projektin toimenpiteistä. Se tarjosi mahdollisuuden uuden työkalun, mentoroinnin, hyödyntämiseen omassa työssä.

Loppukeskusteluissa nousi vielä esiin ajatus, miten Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk voisi jatkossa viestiä ammattilaisten suuntaan: osallistujat toivoivat uutiskirjettä, johon voi rauhassa tutustua sopivan hetken tullen ja josta voi poimia oman työn kannalta osuvimmat jutut.

Uutiskirjeessä voisi avata muun muassa yhteistyön mahdollisuuksia alkavissa projekteissa, esitellä työkaluja, tilastoja, tuloksia ja toimintamalleja sekä tehdä Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian toimintaa tunnetummaksi myös Kymenlaaksossa.