Elinkaarilaskennan osaamisen tarve kasvaa tulevaisuudessa

Tulevien hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi eri aloilla tarvitaan tulevaisuudessa entistä vahvempaa ymmärrystä erilaisten tuotteiden, prosessien ja organisaatioiden ympäristövaikutuksista koko niiden elinkaaren ajalta.

Elinkaariarviointia sovelletaan, kun halutaan esimerkiksi vertailla eri tuotteiden ympäristövaikutuksia. Se on standardoitu menetelmä, josta löytyy erilaisia sovelluksia kuten hiilijalanjäljen tai vesijalanjäljen laskenta.

EU on asettanut kovat tavoitteet päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä, ja Suomen kansalliset tavoitteet ovat myös kunnianhimoiset. Viimeisimmässä komission esityksessä (17.9.2020) vuoden 2030 päästövähennystavoite nostettiin 55 prosenttiin verrattuna vuoden 1990 tasoon.

Elinkaariarviointi (LCA, Life Cycle Assessment) on tässä hyödyllinen työkalu, jolla voidaan esimerkiksi osoittaa tuotteen vähähiilisyys. Se on standardoitu menetelmä, joka käsittelee tuotteen potentiaalisia ympäristövaikutuksia koko sen elinkaaren ajalta raaka-aineiden hankinnasta tuotantoon, käyttöön, käytöstä poistoon, kierrätykseen ja jätteiden loppusijoitukseen (ns. kehdosta hautaan).

Elinkaariajattelu sekä ympäristövastuulliseen kehittämiseen liittyvien menetelmien ja työkalujen osaaminen on yhä tärkeämpää kaikilla teknisillä toimialoilla, mikä näkyy yhä vahvemmin myös alan opetuksen sisällöissä.

Elinkaariarviointi auttaa markkinoinnissa

Elinkaariarvioinnin sovelluksia ovat hiilijalanjälki ja -kädenjälki. Hiilijalanjälki kuvaa esimerkiksi tuotteen tai organisaation elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidiekvivalentteina.

Tuotteen hiilijalanjälki on jo yleinen indikaattori tuotteen ympäristövaikutuksille. Uudempi hiilikädenjälki kuvaa tarkasteltavan tuotteen myönteistä ympäristövaikutusta suhteessa vaihtoehtoiseen tuotteeseen. Sen laskeminen edellyttää kahden jalanjäljen laskentaa ja niiden erotuksena saadaan kädenjälki, jonka avulla voidaan viestiä tuotteen ilmastoystävällisyydestä.

Business Finlandin kädenjälkeen keskittyneessä webinaarissa (4.9.2020) Jouni Keronen esitteli vaikuttavia tuloksia, joita Climate Leadership Coalition -yritykset olivat saavuttaneet positiivisten ilmastovaikutusten laskennassa.

Esimerkiksi Nesteen asiakkaat saavuttivat vuonna 2019 uusiutuvien tuotteiden käytöllä 9,6 miljoonan CO2-e-tonnin vähennyksen globaaleissa ilmastopäästöissä. Muita elinkaariarvioinnin sovelluksia ovat vesijalanjälki ja ympäristöjalanjälki.

Elinkaariarvioinnin käyttökohteita ovat tyypillisesti olleet tuotesuunnittelu ja tuotekehittäminen, strateginen suunnittelu, päätöksenteko ja markkinointi. Tuotekehityksessä voidaan esimerkiksi vertailla materiaalivalintoja ja tunnistaa oman tuotteen edut suhteessa muiden tarjoamiin tuotteisiin tai tunnistaa prosessien kehityskohteet. Keronen toi myös esille, että yritysten motivaatio käyttää kädenjälkeä on usein taloudellinen; halutaan saada paremmat tuotot ja olla edellä kilpailijoita (BF:n webinaari 4.9.2020).

Lainsäädännön muutoksista kysyntää osaamiselle

Lainsäädäntömuutokset edistävät osaamisen kysyntää ja vaatimukset osaamiselle kasvavat eri aloilla. Elinkaarilaskennan osaamista ja tietotaitoa vaaditaan monilta eri ammattilaisilta alasta riippumatta. Elinkaarilaskenta on tulossa pakolliseksi joillakin aloilla jo lähitulevaisuudessa.

Ympäristöministeriö on laatinut ohjeistuksen rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmälle, ja vuoden 2019 lopussa myös julkaissut ilmaisen työkalun rakennuksen koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutuksien arviointiin. Menetelmää pilotoidaan parhaillaan ja laskennasta on tulossa pakollista rakennusalalla vuoteen 2025 mennessä.

Euroopan komission julkaisemaan ympäristöjalanjäljen laskentamenetelmän pilotointivaiheen tuloksia analysoidaan ja poliittisia toimia hahmotellaan. Ville Niinistön mukaan yritykset, jotka jo nyt käyttävät esimerkiksi kädenjälkeä työkalunaan, ovat paremmassa asemassa säätelyn astuessa voimaan (BF:n webinaari 4.9.2020).

Myös palvelualoilla kiinnostusta

Hiilijalanjälkilaskenta herättää kiinnostusta myös palvelualoilla. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa toteutettu matkailun hiilijalanjälkilaskuri ja sen pilotointi yhdessä alueen yritysten kanssa on tästä hyvä esimerkki.

Laskuria kehitetään nyt edelleen selainpohjaisen matkailuyritysten hiilijalanjälkilaskurin luomiseksi osana Lapin liiton koordinoimaa hanketta. Yhteistyö matkailualan, ympäristötekniikan ja IT-alan osaamista yhdistäen on osoitus Xamkin monialaisesta ja osaamisalueiden rajapinnoilla tapahtuvasta kehittämistyöstä.

Matkailuyritysten hiilijalanjäljen laskennan merkittävimmät haasteet liittyvät elinkaariajattelun soveltamiseen palveluliiketoiminnan tarkastelussa sekä tasapainotteluun laskurin kattavuuden ja toisaalta helppokäyttöisyyden välillä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on laaja-alaisesti mukana elinkaariosaamisen kehitystyössä niin koulutuksen kuin TKI-hankkeiden kautta. Koulutuksen avulla elinkaariosaaminen saadaan esimerkiksi valmistuvien rakennusinsinöörien tietotaitoihin, ja TKI-hankkeissa se luo lukemattomia sovellusmahdollisuuksia erilaisissa käyttökohteissa.

TKI-hankkeissa voidaan esimerkiksi arvioida meriliikenteen erilaisten päästövähennystekniikoiden potentiaalisia ympäristövaikutuksia tai tehdä laskelmia erilaisten vaihtoehtoisten materiaalien ja materiaaliketjujen hiilijalanjäljistä.

Lähteet:

Business Finlandin webinaari: “Boosting product competitiveness with carbon handprint 4.9.2020”

Ympäristöministeriön rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä: https://ym.fi/vahahiilisen-rakentamisen-tiekartta

EU:n valmistelema ympäristöjalanjälki: https://ec.europa.eu/environment/eussd/smgp/index.htm