Rakentamisen kiertotalous edistyy Kymenlaaksossa

Rakennusosien ja ylijäämämateriaalien uudelleenkäytön mahdollisuuksia selvitettiin Kymenlaaksossa ja havaittiin, että purkumateriaalien ja -rakenneosien uudelleenkäyttö on haastavaa, eikä valmiita yleisesti käytössä olevia toimintamalleja toistaiseksi ole. REUSE-hanke kuitenkin osoitti, että uudelleenkäyttö on mahdollista, kunhan halua siihen löytyy.

Rakennusosien uudelleenkäyttö toteuttaa jätehierarkian ylintä, tavoiteltavinta tasoa, jossa vältetään jätteen syntyä. Uudelleenkäyttö vaatii sekä käyttökelpoisten rakennusosien ja materiaalien tunnistamista purku- ja saneerauskohteista että uudelleenkäytön mahdollistavien kohteiden löytämistä. Purkukartoitukset ja sähköiset markkinapaikat ovatkin avainasemassa rakentamisen kiertotalouden edistämisessä.

Hyödynnettävät purkumateriaalit tulisi jo suunnitteluvaiheessa tunnistaa purkukartoitusten pohjalta, jotta kelpoisuuden osoittamiseen olisi riittävästi aikaa. Materiaalien uudelleenkäytön esteeksi voi muodostua esimerkiksi havaittu mikrobivaurio. Kelpoisuuden osoittaminen voidaan tehdä rakennuspaikkakohtaisella rakennustuotteen hyväksynnällä, jossa käytettävän materiaalin tai osan kelpoisuus käydään läpi paikallisen rakennusvalvonnan kanssa.

Pilottirakenteet käyttöön ja näkyville

REUSE-hankkeen pilotoinnista saatiin arvokasta käytännön kokemusta uudelleenkäytöstä ja kierrätysosia hyödyntävät pilottirakenteet jäävät käyttöön ja näkyville Kouvolan alueella. Kuvassa 1. näkyy Lendager Groupin toteuttamien Resource Rows -talojen inspiroima purettavien kiinteistöjen ulkoverhoustiilipaloista tehty kylttielementti. Se on pystytetty Valkealaan.

Purkukatselmoinneissa havaittiin vastaavaa tiilipintaa olevan alueen purkuun menevissä kiinteistöissä yllättävän paljon ja käyttökohteille olisi näin ollen kysyntää, sillä tiili sopii verrattain kehnosti murskattavaksi maarakentamisen käyttöön. Toisena pilottina toteutettiin Kouvolan Asuntojen kanssa CLT-elementtituotannon määrämittaan leikatuita hukkapaloista jätekatos Myllykoskelle.

Hyvät käytännöt materiaalien uudelleen käyttöön ReUse-hankkeen pohjalta:

1. Purkukartoitukset materiaalien hankintaan

2. Materiaalitori käyttöön – Materiaalitori.fi on jätteiden ja sivuvirtojen kauppapaikka

3. Helpoilla piloteilla tuntumaa materiaalien käyttöön

4. Kumppaniksi paikalliset kehittämisorganisaatiot

a. kehittämishankkeita rakentamisen kiertotalouden edistämiseen

b. opiskelijat mukaan kehittämiseen harjoitustöin

5. Ympäristöministeriön tuottamat materiaalit, selvitykset ja ohjeet avuksi

6. Yhteys rakennusvalvontaan

a. Selvitä rakennusvalvonnan kanta ja ohjeistus kelpoisuuden osoittamiseen

b. Analyysit ja asiakirjat sekä asiantuntijalausunto tarvittaessa

7. Suunnittelu, aikataulu ja kilpailutus

8. Purkumateriaalin käytön erot tavanomaiseen ja miten huomioidaan – suurimmaksi osaksi voi olla tavanomaista rakentamista

9. Toteutus isosti

10. Hyödyntäminen viestinnässä ja markkinoinnissa

Yhteistyö, tahtotila ja suunnittelu ratkaisevat

Yleisiä haasteita rakennusosien uudelleenkäytön yleistymiselle liittyy mm. rakennusosien ja materiaalien kysyntään, irrottamiseen, käyttökelpoisuuden osoittamiseen ja asenteisiin käytettyjen materiaalien hyödyntämistä kohtaan. Kannustimia puolestaan ovat erityisesti resurssiviisauden ja kiertotalouden edistäminen sekä ilmastovaikutusten minimointi.

Vertailun tueksi löytyneet esimerkkikohteet Euroopasta osoittivat, että sekä ajurit rakentamisen kiertotalouden edistämiselle että esteet sen toteuttamiselle ovat pitkälti yhtäläisiä ainakin EU-valtioissa. Yhteistyön, vahvan tahtotilan ja hyvän suunnittelun merkitys korostuvat onnistuneiden pilottikohteiden taustalla.

Nykyisellään lainsäädännön vaatimukset, esimerkiksi CE-merkinnän soveltamisalaan kuulumattomien rakennustuotteiden käyttöön liittyvät vaatimukset kelpoisuuden osoittamisesta, nostavat toimijoiden kynnystä rakennusosien uudelleenkäyttöön. Rakentamisen ilmastovaikutusten vähentämiseen tähtäävät lainsäädäntömuutokset kuitenkin toimivat merkittävänä ajurina kiertotalousratkaisujen yleistymiselle.

Rakentamisen kiertotalouden uusien kaupallisten ratkaisujen kehittyminen edellyttää toimijoiden yhteisen tahtotilan vahvistumista ja luovaa ongelmanratkaisua. Kiertotaloustoimijoiden yhteen tuomiseksi on Kouvolaan Keltakankaan Hyötyvirta-yritysalueelle suunnitteilla kiertotalouden osaamiskeskus. KOSKES-hankkeessa luonnosteltavan keskuksen toteutuksen tausta-ajatuksena on, että se myös itsessään toimisi kiertotalouden ratkaisujen kokeilu- ja referenssikohteena.