Elpymisvälineen käyttöä valmisteleva valtiovarainministeriö korostaa, että mittavilla satsauksilla on oltava pitkän aikavälin positiivisia ja uutta kasvua luovia vaikutuksia. Läpileikkaavia teemoja ovat vihreä talous, digitalisaatio ja uudet työllisyyttä tukevat toimenpiteet. Kuva: Pixabay

Hyville ideoille on nyt kysyntää

06.10.2020

Uuden EU-ohjelmakauden 2021-2027 avautumiseen valmistaudutaan poikkeuksellisessa tilanteessa. Koronapandemia on vaikeuttanut tai hidastanut monien käynnissä olevien kehittämishankkeiden toteuttamista. Haastavassa tilanteessa ovat esimerkiksi EU–Venäjä-yhteistyönä toteutettavat ENI-ohjelman hankkeet, jotka jo lähtökohtaisesti pääsivät aloittamaan suunniteltua myöhemmin.

Koronaelvytyksen tarpeisiin on avattu tai avautumassa monta uutta rahoitusohjelmaa. Jo kesällä Suomen Akatemia laittoi hakuun 10 miljoonaa euroa korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten kumppanuusrakenteiden vahvistamiseksi. Rahoituksen tavoitteena on tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistaminen. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on mukana neljässä eri hankekonsortiossa.

Maakuntien liitot toimittivat työ- ja elinkeinoministeriölle (TEM) syyskuun loppuun mennessä alueelliset selviytymissuunnitelmat, jotka sisältävät muun muassa nopeavaikutteisia elvytyskohteita kuten investointeja tietoverkkoihin ja logistiikkaan sekä TKI-osaamiseen maakunnassa. Rahoitus järjestyy vielä käynnissä olevan ohjelmakauden jakovarasta.

Koronaelvytyksen tarpeisiin on avattu tai avautumassa monta uutta rahoitusohjelmaa.

Myös Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululta pyydettiin omia esityksiä. Listalle tarjottiin suurimpina investointeina Kantasataman uuden kampuksen opetus- ja laboratoriotilojen varustaminen ja teollisen puurakentamisen laboratorion investointi Kuitulaboratorion yhteyteen.

Muina esimerkkeinä voidaan nostaa esiin Kaakkois-Suomen digitaalinen innovaatiokeskittymä, kybertuvallisuuden ja pelitoiminnan virtuaalinen toimintaympäristö sekä uudet nuorten työllistymistä parantavat toimintamallit.

Tässä vaiheessa on kyse ideahausta, eikä eri maakuntien käyttöön tulevasta lisäpotista ole vielä tehty päätöstä. Liikkeelle pyritään kuitenkin nopeasti. Siksi vahvoilla ovat luultavasti hankkeet, joita on jo ennätetty aikaisemmin pohjustaa tai jotka vahvistavat alueilla jo olemassa olevia kehittämisalustoja.

Aluevaikuttavuuden kannalta keskeistä on saada myös pk-yritykset entistä vahvemmin kehityshankkeisiin mukaan.

Varsinainen suurpotti on EU:n päättämä ns. elvytysväline, josta Suomen osuus on 3,2 miljardia euroa. Koulutukseen ja tutkimukseen siitä suunnataan tällä tietoa puoli miljardia. Lisäksi harvaan asuttu Itä- ja Pohjois-Suomi on saamassa erikseen 100 miljoonan euron kirjekuoren.

Uutta on myös Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF), josta kanavoidaan tukea sellaisiin kehittämistoimiin, jotka nopeuttavat kriittisillä aloilla siirtymistä ilmastokestäviin ratkaisuihin ja vihreään kasvuun. Esillä on ollut esimerkiksi turpeen nosto ja betoniteollisuuden suuret hiilidioksidipäästöt.

Elpymisvälineen käyttöä valmisteleva valtiovarainministeriö korostaa, että näillä mittavilla kertaluonteisilla satsauksilla on oltava pitkän aikavälin positiivisia ja uutta kasvua luovia vaikutuksia. Läpileikkaavia teemoja ovat vihreä talous, digitalisaatio ja uudet työllisyyttä tukevat toimenpiteet.

Xamkin TKI-osaamisen kärjet vastaavat hyvin edellä mainittuihin isoihin haasteisiin. Aluevaikuttavuuden kannalta keskeistä on saada myös pk-yritykset entistä vahvemmin kehityshankkeisiin mukaan. Tämä on myös uuden kansallisen TKI-tiekartan iso tavoite.

Kalevi Niemi

Kirjoittaja on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kehitysjohtaja ja vararehtori.