Palvelumuotoilulla parempaa bisnestä myös maaseudulle

Maaseudun yritystoiminnan kehittäminen on laajentunut alkutuotantoyrityksistä mikro- ja pienyritystoiminnan kehittämiseen. Maaseutu halutaan nähdä kansallisena menestystekijänä, joka tarjoaa mahdollisuuden hyvälle elämälle, yrittäjyydelle, innovatiivisuudelle ja kestävälle yhteiskunnalle.

Maaseutupolitiikalla elinvoimaa

Erilaisten maaseutualueiden ja maaseudun yritystoiminnan kehittäminen on kirjattu Maaseutupoliittiseen kokonaisohjelmaan 2021–2027. Ohjelmassa tarkastellaan maaseudun kehittämistä kokonaisuutena luonnon olosuhteiden ja kestävän kehityksen, maaseudun olemassa olevien toimijoiden, maaseudulla asuvien arjen ja elinolosuhteiden, yhteisöllisyyden tai kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistamisen kautta.

Ohjelman kokonaisvaltainen tarkastelu ulottuu eri sektoreiden toimintoihin ja julkiseen päätöksentekoon. Maaseudun kehittäminen edellyttää toimintatapojen muutoksia, uudenlaista ajattelua ja asennetta sekä tahtotilaa maaseudun kehittämiseen.

Maaseudun yritykset mukaan tietointensiiviseen kehittämiseen

Maaseudun tulevaisuuden kannalt on tärkeää kehittää erilaisten maaseutualueiden elinvoimaisuutta. Kaupunkien läheinen maaseutualue yrityksineen liittyy helposti pikkukaupunkien innovaatioekosysteemien kehittämisen imuun, mutta ydinmaaseudun ja harvempaan asutun maaseudun kytkeytyminen näihin tietotalouden kehitysvirtoihin on vähäisempää.

Paikkariippumattomuus, verkostoituminen ja digitalisaation parantuneet mahdollisuudet ovat yhä enenevässä määrin tarkasteltavissa maaseudun yritystoiminnan kehittämisen avaimina. Tämän mahdollistaa usein alueiden kehittäjäorganisaatiot, joiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (TKI) liittyminen kannattaa.

Maaseudun yritysten liiketoiminnan kehittämisessä tärkeää on tutkitun tiedon hyödyntäminen kasvussa. Kehittämiseen liittyy ekosysteemien ja ilmiöiden tarkastelu sekä informaatio-ohjelmien konkretisoiminen ja hyödyntäminen yrittäjälähtöisesti.

Maaseudun yrityksille suunnatun TKI-toiminnan tavoitteena on muun muassa tutkia ja ymmärtää eri maaseutualueilla olevia ilmiöitä, tunnistaa heikkoja signaaleja sekä mahdollistaa ja olla vetoapuna yritysten kehittämisprosesseissa.

Palvelumuotoilulla uutta ajattelua ja liiketoimintaa

Yritysten liiketoiminnan kehittämisen ytimenä ei ole nykyään pelkkä tuote, vaan ymmärrys siitä, miten aineellinen tai aineeton tuote tai palvelu hyödyntää asiakasta. Maaseudun yrittäjien liiketoiminnan kehittämisessä voidaan hyödyntää muotoilun menetelmillä saavutettavaa ymmärrystä.

Palvelumuotoilua hyödyntämällä voidaan muun muassa ymmärtää paremmin maaseudun yritystoimintaan liittyviä trendejä, jotka edistävät liiketoiminnan kasvua tai löytää kokonaan uusia muotoja tulevaisuuden liiketoiminnan kehittämiseen.

Palvelumuotoilun etuna on monitieteisyys ja -menetelmällisyys. Palvelumuotoilun menetelmällisyys on alisteinen tutkittavan tieteenalan lähestymistavalle ja teorialle, mutta palvelumuotoilu yllättää perinteiset ajatusmallit ja asemoi lukkiutuneet, loogiset ajatusketjut innovatiiviseen suuntaan (mm. Pezotta el al. 2018.) Juuri tämä tekee palvelumuotoilusta käytettävän lähestymistavan uusien liiketoimintaideoiden löytämiselle.

Palvelumuotoilun vaikutusta, hyödynnettävyyttä ja tuloksia voidaan arvioida muun muassa Design Management Instituten tutkimuksella, johon osallistui viiden vuoden ajan 300 pörssiyhtiötä suunnittelukäytäntöineen. Instituutti keräsi tutkimukseensa yli kaksi miljoonaa kappaletta taloudellista dataa ja kirjasi yli 100 000 erillistä suunnittelutoimintoa. (McKinsey & Company, 2018.)

Tutkimuksessa käytetty regressioanalyysi tuotti 12 erilaista toimenpidettä, jotka korreloivat parantuneeseen talouskasvuun ja jotka ryhmiteltiin neljään laajempaan teemaan, McKinsey Design Indexiiin(MDI). Indeksit sisälsivät seuraavia tekijöitä: 1) analyyttinen johtaminen, 2) käyttäjäkokemuksiin perustuva ja rajoja rikkova fyysinen ja digitaalinen palvelumuotoilu 3) monialainen, käyttäjälähtöinen suunnittelutiimi   ja 4) jatkuva oppiminen, testaus ja iterointi käyttäjien kanssa yhdessä. (McKinsey & Company, 2018.)

Tutkimustulosten mukaan ne yritykset, jotka olivat hyödyntäneet tuote- tai palvelusuunnittelussaan palvelumuotoilun indeksin neljää eri osa-aluetta, lisäsivät luovuuttaan, tuottivat uusia tuotteita ja palveluja sekä vahvistivat omaa liikevaihtoansa ja osakkeenomistajiensa tuottoa kilpailijoitaan paremmin. (McKinsey & Company, 2018.)

Maaseutualueiden yritystoimintaa tutkiva ja kehittävä Tietomaa uudistaa -hanke hyödyntää palvelumuotoilua erityisesti tunnistamalla heikkoja signaaleja ja toimijoiden kyvykkyyttä omaksua, käyttää ja hyödyntää erilaisia muotoilun menetelmiä osana tulevaisuuden yrittäjyyttä. Yrityksen muotoilukypsyyttä on tutkinut myös InVision, jonka tutkimuksen mukaan vain 5 % yrityksistä ovat visionäärejä, jotka hyödyntävät muotoilua strategisesti.

Pyrimme tunnistamaan näitä edelläkävijäyrityksiä, joita maaseutu tarvitsee kehittyäkseen innovatiiviseksi ja houkuttelevaksi alueeksi tehdä tulevaisuutta.

Lähteet

Invision, 2019. https://www.Design Maturity Model by InVision: The New Design Frontier (invisionapp.com)

Kattilakoski, M., Husberg, A.,Kuhmonen, H-M., Rutanen, J. Vihinen, H., Töyli, P., Lukkari, T., Osmonen, E, Väre, C. & Åström, C. 2021. Ajassa uudistuva maaseutu – Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2021–2027. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163350/MMM_2021_12.pdf?sequence=1&isAllowed=y

McKinsey & Company, 2018. The business value of design. https://www.mckinsey.com/business-functions/mckinsey-design/our-insights/the-business-value-of-design

Pezzotta, G., Sassanelli, C., Pirola, F, Sala, R. & Rossi, M. 2018. The Product Service System Lean Design Methodology (PSSLDM): Integrating product and service components along the whole PSS lifecycle. Journal of Manufacturing Technology Management; Bradford Vol. 29, Iss. 8,  (2018): 1270-1295.