Taidelähtöisyyden monet kasvot

Jatkuvan kehityksen aikana tuntuu välillä siltä, että maailma juoksee nopeasti eteenpäin. Jokainen päivä herättää uusia kysymyksiä, mutta tuo myös vastauksia ja ratkaisuja. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) etsitään nykypäivänä usein tuoreita ratkaisuja esiin nouseviin haasteisiin. Tähän tarvitaan luovuutta.

Luovat toiminnalliset menetelmät vahvistavat hyvinvointia ja osallisuutta (THL 2020), joten niiden kysyntä ja käyttö kasvavat. TKI-toiminnassa kehitetään päivittäin uusia ratkaisuja käyttämällä olemassa olevaa tietoa ja tutkimusta. Taide ja tiede yhdistyvät monessa hankkeessa parantamaan osallistujien hyvinvointia. Taiteen osalta käytetään erilaisia luovia keinoja, kuten draama, videointi, tarinointi, valokuvaus, tanssi.

Huuma – tulevaisuustaitoja nuorille tanssin keinoin -projektissa käytetään tanssia menetelmänä, kun työskennellään eri taustoista tulevien, heikossa asemassa olevien nuorten kanssa. Huuma-hankkeessa vahvistetaan nuorten fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja luovan liikkeen kautta.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tanssityöpajalla on laaja merkitys nuorille –  osallistujat saavat paljon enemmän kuin tanssia. Jokainen osallistuja vahvistaa omia valmiuksiaan. Yleisellä tasolla työpajat tuovat nuorille tiettyä rutiinia viikon aikana, mahdollisuuden olla osa ryhmää ja toimia vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Lisäksi nuoret oppia hallitsemaan kehoaan ja vahvistamaan sosiaalisia taitojaan.

Nuorten tarinoiden kuunteleminen on tärkeää, sillä sen avulla voidaan tukea heidän tulevaisuuttaan ja samalla kehittää saatavilla olevia palveluja. Samalla yritetään löytää keinoja, miten voidaan tuoda esiin nuorten mielipiteitä taidelähtöisistä toimintamalleista.

Uusien palvelujen sekä hankkeiden toimivuuden kannalta kehitetään innovatiivisia arviointi- ja tutkimusmenetelmiä, jotta pystytään näkemään, miten luova toiminta sujuu ja miten sitä voidaan parantaa. Perinteiset menetelmät eivät aina riitä uusiin haasteisiin selvittämiseen.

Luovia eli taidelähtöisiä menetelmiä ei pysty helposti määrittämään (TISCH), koska kyseessä on todella laaja ala. Usein määritelmät vaikuttavat olevan keskenään ristiriitaisia, vaikka ne olisivat yhtä tosia. Määritelmän pitävyys riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Luovat tutkimusmenetelmät voidaan jakaa neljään ryhmään (kuva 1).

Kohtaan työni kautta yleensä nuoria, joiden lähtökohdat ja suunnitelmat ovat hyvin erilaisia. Jokainen heistä on yksilöllinen, joten yksi ja sama menetelmä ei sovi kaikille. Tämän vuoksi tarve kehittää uusia luovia toimintatapoja kasvaa (Känkänen 2020). Myös hankemaailmassa on käytettävä eri muotoja ja toimittava usein menetelmien rajapinnalla.

Lähteet:

Kara H. (2015). Creative Research Methods in the Social Sciences: A Practical Guide.

Känkänen P., Taide itsetuntemuksen ja muutosvoiman generaattorina. Esitys Synergia 2020- seminaarissa 7.10.2020.

THL (2020): https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/luovat-menetelmat-vahvistavat-osallisuutta

TISCH https://tisch.nyu.edu/research/what-is-creative-research-